Mäkkylän pelloille ja Teivon alueelle kaavaillun asukasalueen toteutuminen ei ole vielä varmaa: kaavoituksen tulevaisuus riippuu esimerkiksi maan omistajuudesta

Mäkkylän pelloille ja Teivoon kaavaillut puitteet 5000-6000 uudelle asukkaalle ovat herättäneet paljon keskustelua Ylöjärvellä. Mahdollisen raitiotien ja sen yhteyteen perustettavan asukasalueen uskotaan vetävän runsaasti muuttajia, mikäli suunnitelmat toteutetaan.
Mäkkylän pellot ovat usean suuren väylän välissä; alue rajautuu pohjoispuolella kulkevaan rautatiehen (kuvassa oikealla), minkä lisäksi peltoja halkoo Vaasantie. Etelässä rajana toimii Mikkolantie. (Kuva: Jani Saarenpää)

Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien yhteinen hanke Teivon mahdollisista 5000-6000 uudesta asukkaasta ja jopa 1000 uudesta työpaikasta on puhututtanut paljon viime aikoina. Asiasta on kuultu mielipiteitä puolesta ja vastaan ylöjärveläisten keskuudessa. Ylöjärven kaupunginarkkitehti Timo Rysän mukaan on kuitenkin turhan aikaista alkaa spekuloimaan tulevaisuuden suunnitelmia, sillä alueella ei ole vielä vireillä yleis- tai asemakaavahankkeita.

– Asuinalueen suunnitteluun on vielä pitkä matka, sillä sen toteutumiseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Myös puhuttu 5000-6000 asukasmääräarvio on hyvin alustava, kuvailee Rysä osaan Mäkkylän pelloista ja Teivon alueesta vaikuttavia suunnitelmia.

Alueelle rakentaminen edellyttää maankäytön muuttumista ja riippuu muun muassa maa-alueen omistajuuksista sekä molempien kaupunkien intresseistä. Esimerkiksi Mäkkylän pellot ovat yksityisessä omistuksessa, joten kaupungin pitää saada niistä kaupat, mikäli alueelle mielitään rakentaa. Toteutuessaan kaavoitus olisi tavanomaista kaupunkisuunnittelua.

–  Tämä on teiden ja maankäytön suunnittelun suhteen tavallinen kaupunkisuunnittelukohde. Alueena se on kuitenkin suhteellisen haastava, sillä siellä on paljon tärkeitä ja huolellista yhteensovitusta vaativia palveluita ja kulkureittejä, kertoo Rysä.

Teivon alueen suunnitelma halutaan valmiiksi vuonna 2020: raitiolinjan varrelle sijoittuvaa kerrostaloasutusta ja harjujen virkistyskäyttöä

Pellot levittäytyvät Vaasantien molemmille puolille Soppeenmäestä Vaasantien Nesteelle saakka. Alue sijoittuu useiden teiden reunoille ja väleihin, minkä lisäksi Teivon raviradan vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2035. Yksi mahdollisuus rakentamisen nopeuttamiselle olisi aloittaminen osissa ja laajentamalla Teivossa, mikäli ravirata päätetään siirtää myöhemmin. Helmikuussa julkaistun Ylöjärven kaupungin vuoden 2019 kaavoituskatsauksen mukaan alueen suunnitelmat halutaan hyväksyä vielä ensi vuoden aikana.

Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien välisessä Teivon alueen kehityksen aiesopimuksessa seudusta kaavaillaan kerrostalovaltaista asuinaluetta. Rysä ei lähde vielä kommentoimaan asuntoalueen mahdollista rakennustyyliä tai ulkonäköä, sillä lopulliset tavoitteet määritellään vasta hankkeiden käynnistyessä. Korkeiden rakennusten nousemisesta alueelle on esitetty ylöjärveläisten keskuudessa huolia maakuntamaiseman tuhoutumisesta. Rysä korostaa maisemallisten arvojen olevan aina läsnä yhteensovituksessa.

Tulevaisuudessa rautatien pohjoispuolella saattaa kulkea raitiotie Lielahdesta Kirkonseudulle. (Kuva: Jani Saarenpää)

Mäkkylän peltoja halkovat jo nyt suuret valtatiet, joten kyseessä ei ole täysin neitseellinen alue. Aiesopimuksessa Teivaalanharjun maakunnallisesti arvokkaat alueet on suunniteltu säilytettäviksi, ja niiden virkistyskäytön turvaaminen on kirjattu keskeiseksi lähtökohdaksi rakentamiselle.

Yksi aluekaavaan vaikuttava tekijä on myös raitiotie, jonka aikataulusta, kaavoituksesta tai toteutumisesta ei ole vielä täyttä selkeyttä. Ylöjärveen linjaus kulkisi Lielahdesta joko rautatien pohjoispuolella tai Mikkolantietä Soppeenmäen kautta Kirkonseudulle. Tampereen ja Ylöjärven yhdistävän joukkoliikennereitin toteutumisaikajänne onkin vielä pitkä. Valmistuessaan raitiolinjan toivotaan sujuvoittavan joukkoliikennettä kaupunkien välillä.

 

Lue lisää aiheesta:

Mistä kaikki lähti? Toukokuun juttu kaupunkien välisestä yhteistyöstä ja alueen suunnitelmista täällä.

Juttu Teivon alueen kehityspäätöksestä täällä.

Esko Morikan rakentamista kritisoivat mielipidekirjoitus.