Pikku animaattorit punaisella matolla

Tähkätaskun päiväkodin yli puoli vuotta kestänyt animaatioprojekti asteli päätösruutuunsa. Lasten luomaa animaatiota juhlittiin gaalatunnelmissa viime viikon keskiviikkona.

Päiväkotilapset suunnittelivat hahmoja ja juonikuvioita ja äänestivät, mitkä niistä valitaan filmiin. Kartonkiset hahmot ja taustat sekä äänet ovat niin ikään lasten tekemiä. – Tästä tuli road movie ja fantasiaelokuva, josta ei puutu vauhdikkaita käänteitä. Animaatiossa on kaveria ei jätetä -meininki, projektin luotsi ja mediapedagogi Kalle Raittila kuvailee.
Päiväkotilapset suunnittelivat hahmoja ja juonikuvioita ja äänestivät, mitkä niistä valitaan filmiin. Kartonkiset hahmot ja taustat sekä äänet ovat niin ikään lasten tekemiä. – Tästä tuli road movie ja fantasiaelokuva, josta ei puutu vauhdikkaita käänteitä. Animaatiossa on kaveria ei jätetä -meininki, projektin luotsi ja mediapedagogi Kalle Raittila kuvailee.

Koulutuskeskus Valon auditorio pakkautuu täyteen lapsia ja heidän vanhempiaan.
Valkokankaalle piirtyy värikkäitä hahmoja, jotka seikkailevat vauhdikkaan tarinan tiimellyksessä. Nauru pirskahtelee salissa tuon tuosta.
Koko Valon aulakin on pullollaan  väkeä.
– Tänne ilmoittautui jotain 200 ihmistä. Väkeä on enemmän kuin monen pitkän elokuvan ensi-illassa, animaatioprojektin puikoissa ollut mediapedagogi Kalle Raittila iloitsee.

Gaalajuhla Hollywoodin tyyliin

On meneillään Tähkätaskun päiväkodin animaatioprojektin loppuhuipennus, lasten oma elokuvagaala.
Tilaisuuden kruununa on animaatioelokuvan ensi-ilta. Edes lapset ja päiväkodin henkilökunta eivät ole nähneet valmista filmiään aiemmin.
Juhla tarjoaa lapsille palan säihkyvää Hollywood-hehkua.
Gaala alkaa päiväkodin johtajan Jaana Sarkolan sekä Kalle Raittilan puheilla, kuten arvokkaan tilaisuuden kuuluukin.
Kahden elokuvanäytöksen ohella ilta täyttyy moninaisesta puuhasta. On väritysnurkkaa, lastenelokuvien hahmojen tunnistusta, valokuvausta punaisella matolla, kunkin lapsen kartonkisen nimikkotähden etsintää ja tietysti mehua ja popcornia. Myös kesältä tuttu Ylöjärven nuorten Muru-kahvila on aktivoitunut ja tullut aulan nurkkaan.
Ilta jatkuu rennoissa tunnelmissa The Voice Kids -tyttöjen esityksellä ja diskolla.
– Ajattelimme päiväkodilla, että kun kukaan meistä ei ole käynyt gaalaillassa, niin tehdään sitten sellainen itse, päiväkodin johtaja nauraa.
– Kivalta ja hassulta, kuvaa tuntojaan viime keväänä eskarilaisena ollut Seela Tabell – tilaisuus on hänelle ihan uutukaisen laatuinen kokemus.
– On kiva, että lapset pääsevät osallisiksi tällaisesta. Tähkätaskussa on muutenkin tekemisen meininki, ja siellä toteutetaan positiivisessa mielessä ylimääräistä, Seelan äiti Jutta Laino kiittelee.

Aada (vas.) ja Eevert Haake poseerasivat punaisella matolla kuin elokuvatähdet ikään.  Vanhemmat ja lapset saivat käydä räpsimässä aulan kuvauspaikalla omatoimisesti.
Aada (vas.) ja Eevert Haake poseerasivat punaisella matolla kuin elokuvatähdet ikään. Vanhemmat ja lapset saivat käydä räpsimässä aulan kuvauspaikalla omatoimisesti.

Gaala kylvää oppia

Moinen gaalameininki ei ole ihan jokapäiväistä nannaa päiväkotilapsille.
Hoitopaikan väki halusi järjestää kunnon juhlan, koska se sinetöi lasten urakan tämän ansaitsemalla tavalla.
– Animaatioelokuva on ollut meille iso juttu, Tähkätaskussa työskentelevä lähihoitaja Marianne Jokinen perustelee.
Päiväkoti olisi järjestänyt juhlan joka tapauksessa, mutta Tredun opiskelijoiden avulla kekkereistä saatiin kahta komeammat.
Johtaja Sarkolan mukaan idea voimien lyömisestä yhteen syntyi, kun Ylötehtaan osuuskunta näki lehtijutun Tähkätaskussa järjestetystä lasten kahvilasta. Osuuskunta innostui ja ehdotti yhteistyötä toimeliaan päiväkodin kanssa.
– Opiskelijoilla on avainsanana ammatillisen osaamisen tuotteistaminen. Harjoitellaan siis yrittäjyyttä, yhteistyötaitoja ja projektiluontoista työtä, Tredun aikuispuolen lähihoitajaopiskelijat taustoittavat.
– Projekti on ollut loistava juttu. Meille tulee yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, ja opiskelijat saavat vainua, mitä kentällä tapahtuu, Sarkola tuumii.
Hän on mielissään myös opiskelijoilta pulpahtavista tuoreista ideoista.
Juhlalla on niin ikään kasvatuksellinen voimansa.
– Kasvatusperiaatteisiimme kuuluu, että lapsi erottaisi arjen juhlasta, Sarkola sanoo.
Saman hyödyn näkee Jutta Laino.
– Tässä tulee tiettyä tapakasvatusta. Katsoimme esimerkiksi kutsusta, että pukukoodina on juhlava asu, ja mietimme, miten kannattaisi pukeutua, äiti kertoo.
Gaalaa ei haluttu liioin pitää päiväkodin sisäisinä kemuina, vaan olennaista oli ottaa vanhemmat mukaan.
– Olemme halunneet jakaa hienon projektin heidän kanssaan, Jokinen selittää.
Päiväkodin johtaja lisää, että kaikki yhteisölliset elämykset lujittavat päiväkodin me-henkeä.
– Onhan tämä myös yhteisöllisyyden rakentamista vanhempien välille, Lainokin huomaa.

Valmista tuli

Kartonkihahmoisen pala-animaation teko alkoi huhtikuussa. Päiväkotilapset osallistuivat tarinan rakentamisen ja animoinnin vaiheisiin.
– Lähdimme tekemään tätä isolla sydämellä. Mielestämme tämä piti tehdä hyvin ja juurta jaksaen, Tähkätaskun johtaja sanoo.
– Mielestäni lapset jaksoivat hyvin. Animaation teko oli suhteellisen mukavaa ja helppoa meille. Kallellahan oli varsinainen animointityö, Jokinen viittaa mediapedagogin työhön projektin luotsina ja animaation leikkaajana.
Sarkolaa ilahduttaa, kuinka projekti lähensi myös päiväkodin työntekijöitä.
– Aika ajoin on hyvä tehdä sellaista, johon jokaisen on annettava panoksensa. Siten säilyy yhteen hiileen puhaltamisen tuntu, hän hymyilee.
Sarkolan ja Jokisen mielestä gaala on loistava pääte pitkälle projektille.
Johtajan tunnelmat eivät vielä ensi-illan kynnyksellä olleet haikeat. Pikemmin hän odotti mieli kihelmöiden elokuvan näkemistä.
Tähkätaskun väki innostuu helposti kaikesta uudesta, joten animaatioprojektin toistoa ei kenties ole heti luvassa.
– Hetken nautiskelemme tästä tempauksesta ja sitten suuntaamme katseet uuteen, Sarkola miettii.
Nautiskelun huipentumana on elokuvan katsominen. Raittila tuumaa, ettei voi olla kuin tyytyväinen lopputulokseen.
Hyvän vastaanoton animaatio saakin. Nauruun kirvoittaneen katselun jälkeen räjähtävät raikuvat aplodit.
Auditorion ovesta astelevat vanhemmat lausuvat kehuvan kommentin toisensa jälkeen. Ja hymy gaalaväen kasvoilla puhuu kenties parhaiten kiitoksen kieltä.