Euroopan keskuspankin lakimiehenä työskentelevä sääksmäkeläinen Petra Schulze Steinen näkee, että Euroopan unionilla on toiminnassaan paljon parannettavaa. Suomen Keskustan europarlamentaarikkoehdokas sanoo, ettei EU:ta voida pyörittää jatkossa samalla tavalla kuin 20-30 viime vuotta on tehty.
Petra Schulze Steinenilla on peräti 25 vuotta EU-oikeuden osaamista. Hän kuvaa itseään selkeästi EU-myönteiseksi.
– Unionin kenttä on laaja. Maanosallamme on monessa suhteessa petrattavaa. Iso muutostarve on EU:n toimintatavassa. Sitä ei voida pyörittää jatkossa samalla tavalla kuin menneet vuosikymmenet on tehty. Ongelmaksi on muodostunut se, että EU on erkaantunut ihmisistä, hän sanoo.
Schulze Steinenin resepti olisi tuoda niin unionia kuin EU-tietoa tavallisille ihmisille. Hän muistuttaa, että peräti 70-90 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista.
– EU:ssa lait säätävät yhdessä parlamentti ja ministerineuvosto. Monesti kuulemme Brysseliä syytettävän esimerkiksi sääntelystä. Suomalaistenkin on hyvä tietää, että Suomi ja maamme edustajat vaikuttavat lakien sisältöön ja osallistuvat niiden säätämiseen. Oma kokemukseni on, että pieni maa, kuten Suomi, saa äänensä kuuluville asiantuntemuksensa avulla.
Meppinä Schulze Steinen haluaisi saada aikaan nykyistä enemmän maalaisjärjellä ymmärrettävää oikeudenmukaisuutta.
– Mielestäni ei ole oikein, että esimerkiksi suurin maataloustukien saaja Puola on käsi ojossa ottamassa rahaa vastaan ja samaan aikaan rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, joihin maa on EU:hun liittyessään sitoutunut. Puolassa laitettiin korkeimman oikeuden tuomarit varhaiseläkkeelle, jotta puolue voi nimetä haluamansa oikeudenjakajat tilalle, hän poimii esimerkkejä.
Schulze Steinenin mukaan Euroopan unionille on luotava uusi visio.
– Meidän on saatava aikaan käänne, jotta kansalaiset eri puolilla maanosaa ymmärtävät EU:n olevan meille kaikille tuki eikä uhka, hän perustelee.
– Euroopan kilpailukyky on turvattava. Esimerkiksi digitalisaatiossa ja tekoälyssä Kiina on ajamassa USA:n ohi. Eurooppa tulee jälkijunassa. Maanosana emme ole vielä liian myöhässä, jos vain puhallamme nyt yhteen hiileen. Emme saa taistella keskenämme, vaan meidän on tehtävä yhteistyötä.
Edelläkävijäksi ilmastonmuutoksessa
– Ilmastonmuutos on tosiasia. Euroopan unionin on otettava asiassa edelläkävijän rooli, kuten teimme aikanaan neuvoteltaessa ilmastosopimusta, Petra Schulze Steinen vaatii.
Hänen mukaansa kaikkien jäsenmaiden on kannettava kortensa kekoon.
– Kuulemme usein sanottavan, että Suomi on pieni saastuttaja, joten meidän tekemisillämme ei olisi vaikutusta. Jokaisen teot kuitenkin merkitsevät. On toimittava oikein ja järkevästi. Kunkin jäsenmaan on itse voitava päättää, miten se parhaiten pääsee tavotteisiinsa.
Schulze Steinen sanoo ehdottoman ein EU:n sanelulle.
– Ei EU voi pakottaa meitä siihen, että maamme autokanta olisi viiden vuoden päästä sähköllä toimiva. Ei me suomalaiset voida lähteä pitkien etäisyyksien maassa hevosella kauppaan. Tankataan mieluummin biopolttoaineita autojemme tankkeihin, kunnes pitkäaikainen ja kestävä ratkaisu on löydetty. Olen skeptinen litiumakkujen suhteen. Onko meillä raaka-ainetta riittävästi, onko tuotanto kiinalaisten omistuksessa, hän herättelee.
Suomi on perinteisesti maatalouden luvattu maa. Schulze Steinen on vakuuttunut, että maamme maatalous on ympäristöystävällistä. Maissa, joissa vettä ei ole samalla runsaudella saatavissa kuin Suomessa, tilanne on ongelmallinen.
– Maataloutemme ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta, hän kiteyttää.
– Mitä enemmän olen perehtynyt Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan, sitä enemmän olen sitä mieltä, että sektori kaipaa pikaista uudistusta. Suomi on nyt väliinputoaja. Pohjoisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien vuoksi maataloutemme tarvitsee myös jatkossa tukea. Vahvuuksia ovat myös eettinen ja turvallinen tuotanto sekä nurmivaltainen viljely, joka edistää hiilensidontaa. Tukijärjestelmän uudistamisessa näitä seikkoja on huomioitava nykyistä enemmän.
Schulze Steinenin mielestä maataloustukien määräytymisperusteet on saatava korjattua.
– Tämä olisi maamme kokonaistaloudelle merkittävä ja tärkeä asia, hän perustelee.
MATTI PULKKINEN
