Iso Lehmijärven rannalla on käynnissä monta mielenkiintoista rakennustyömaata. Urkin Piilopirtin taide- ja savusaunat ovat saaneet seurakseen mittakirvesmies Seppo Kärkkäisen pystyttämän jääsaunan. Pian kentällä valmistetaan valumuotti kuvanveistäjä Radoslaw Grytan Talo-teosta varten. Luomus saa sijansa Kouvolan asuntomessualueelta, jonne se myös jää suurtapahtuman jälkeen.
Urkin Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi on liekeissä jääsaunahankkeensa kanssa.
– Kauniin jääsaunan rakennusmateriaali on sahattu Iso Lehmijärven jäävaivasta. Vahvistimme jäätä auraamalla lumen pois jäänottoalueelta. Kairasimme avantoja, joista vettä nousi jään pinnalle. Teräsjään osuus vahvistui, hän kertoo.
– Jääharkot ovat kuin taideteoksia. Niiden pinta on eläväisen tyylikäs, mies kuvailee.
Sasi tietää jääsaunan houkuttavan niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia kylyn ystäviä.
– Jääsaunassa lämpötila kohoaa noin 40 asteeseen. Kun kylpijät menevät sisälle, jalaksien päällä oleva kiuas vedetään ulos. Luvassa on kiinnostava jumppa, kun sauna lämmitetään ja pidetään lämpöisenä.
Sasi kehuu vuolaasti mittakirvesmies Seppo Kärkkäistä, jonka piirustuksen ja ammattitaidon turvin jääpytinki on syntynyt.
– Rakennuksen mittasuhteet ovat silmänmukaiset, isäntä kiittää.
Seppo Kärkkäinen on tyytyväinen työnsä tulokseen. Hän myöntää, ettei urakka ollut kevyt juttu.
– Jääharkkojen sahaaminen ja nostaminen vaativat omat voimansa, mittakirvesmies teroittaa.
Kylpijöillä on mahdollisuus kokea jääsaunan henki maaliskuun 16. päivään saakka.
Jyrki Sasi on vakuuttunut siitä, että Urkin Pirtti saa vastaisuudessakin joka talvi jääsaunansa.
– Jos talvisäät ovat myötämieliset, jääsauna rakennetaan, hän lupaa.
Grytan veistokselle muotti
Pian Urkin Piilopirtillä ollaan uuden historiallisen rakennushaasteen kimpussa.
Mittakirvesmies Seppo Kärkkäinen alkaa rakentaa valumuottia, jolla tehdään kuvanveistäjä Radoslaw Grytan Talo-veistosta Kouvolan asuntomessualueelle. Valu tapahtuu Kouvolassa.
Talo-veistos valetaan betonista.
– Talosta tulee kolmiulotteinen, Gryta kuvailee.
Kuvanveistäjä olisi halunnut tehdä Talo-luomuksensa kierrätysmateriaalista. Suomessa on paljon purkutyömaita. Betonitaloista saadaan runsaasti rautaa. Se olisi ollut erittäin kiinnostava raaka-aine.
– Suunnittelin, että rakennusteräs puristettaisiin kolmiulotteiseksi Taloksi. Ideanani oli, että rakennuksen kolot ja onkalot olisivat täyttyneet varisevista lehdistä. Pian talon eri puolilta olisi alkanut kukoistaa kasveja; rakennus olisi muuttunut vitaaliksi, Gryta kertoo.
– Minusta on mielenkiintoista seurata, tekevätkö linnut pesänsä Talon rakenteisiin, hän heittää.
Kouvola on tuttu kaupunki Grytalle. Kuvanveistäjä on valmistanut sinne vuonna 1999 Tosivaikuttaja-muistomerkin.
Muistomerkillä kouvolalaiset yrittäjät ja yritysjohtajat muistivat ja kunnioittivat niitä ensimmäisiä kouvolalaisia tosivaikuttajia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä, joiden merkitys Kouvolan nousulle Pohjois-Kymenlaakson kaupan, liikenteen ja sivistyksen keskukseksi on ollut ratkaisevan tärkeä.