Alussa oli valkokangas, 16-millinen elokuvakone ja Jari – Nyt ura filminpyörittäjänä alkaa tulla päätökseensä: ”Olisi hienoa, että joku jatkaisi tätä toimintaa, jolle on tilausta ja tarvetta”

31.01.2019 12:05

Filminpyörittäjä Jari Hallamaa on viihtynyt kiertue-elokuvateatteri Filmipyörän tirehtöörinä liki 25 vuotta. Pian muu elämä kutsuu ja mies on valmis antamaan ohjat jollekin toiselle, mutta kenelle?
Jari Hallamaa tunnetaan hauskana veikkoja, joka tarinoi yleisölle aina ennen elokuvan alkua. – Saatan heittää jotakin, että roskakoreilta terveisiä, ne ottavat mielellään roskat vastaan. Saatan kertoa vitsinkin ja joskus joku nauraakin. Sitten kerron Filmipyörän tulevasta ohjelmistosta ja semmoista.

Vuonna 1985 kangasalalainen lastentarhanopettaja Jari Hallamaa päätti piristää ja sivistää päiväkotilaisia esittämällä näille lastenelokuvia. Kolmekymppinen elokuvafriikki oli hankkinut itselleen jo aiemmin 16-millisen projektorin, jolla hän alkoi pyörittää lyhytelokuvia ensin Pikkolan päiväkodissa ja myöhemmin Kangasalan pirtillä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston alaisuudessa.

Alkujaan lastentarhanopettajana työskennellyt Hallamaa kertoo, että oikeiden elokuvien valikoiminen vaatii tilastointia. – Ei ne paikalliset mummut ja vaarit ja lapset tule tule leffaan näitten nevöhööd-leffojen perässä. Kotimaiset ja kokoperheenelokuvat vetävät.

Kymmenisen vuotta Hallamaa tarjoili kangasalalaislapsille kulttuuria puhtaasti harrastustoimintana ja rakkaudesta elokuviin – ja vähän velvollisuudentunnostakin.

– Ajattelin, että minun asiani lastentarhanopettajana on tuoda kulttuuria omalle kylälle, Hallamaa muistelee.

1990-luvulle tultaessa filminpyörityshomma sai kuitenkin uuden suunnan, kun joukko filmifriikkejä keksi idean kiertävästä elokuvateatterista. Laman lopputuotteena syntyi kiertue-elokuvateatteri Filmipyörä ry, joka kuljetti filmit neljällä pyörällä sinne, mistä varsinaiset elokuvateatterit uupuivat.

Vastuufilminpyörittäjäksi, kiertueteatterin tirehtööriksi, ryhtyi entinen ammattikasvattaja Hallamaa.

Filmejä tuulessa ja sateessa

Alussa Filmipyörä näytti elokuvia vain Kangasalla, mutta pian naapurikunnissa jo huhuttiin laadukkaasti järjestetyistä elokuvailloista. Niin Filmipyörä laajensi reviiriään Pälkäneelle, Lempäälään, Ylöjärvelle ja Hämeenkyröön, joissa elokuvatoimintaa alettiin pyörittää säännöllisesti maksavien asiakkaiden, kuntien, Elokuvakeskuksen ja kulttuurin tukijatahojen avulla.

Vuosien aikana Hallamaa on kurvannut Filmipyörineen vieraisiin muillekin paikkakunnille, esimerkiksi Forssan Mykkäelokuvafestivaaleille.

Matkan varrella mukaan astuivat myös elämykselliset ulkoilmanäytökset, joita järjestettiin filmiaikana esimerkiksi Ylöjärven museolla. Vuoden 2017 elokuussa Hallamaa toi Filmipyörän kaupungintalon aukiolle, jossa Eput-elokuvan ilmaisnäytöstä seurasi 350-päinen yleisö.

– Ulkoilmaesityksessä on oma fiiliksensä. Leffa katsotaan, vaikka sitten tuulessa ja sateessa, filmimies toteaa.

On Hallamaa vienyt Filmipyörän myös uimahalliin, jossa jyväskyläisopiskelijat halusivat nähdä Tappajahain. Opiskelijat saivat sitä, mitä tilasivat.

– Jo ensimmäisten haihyökkäysäänien aikana ihmiset alkoivat polskia ja kiljua uima-altaassa, hän hymyilee.

Lukio, Moisio, Kauraslampi

Ylöjärvellä Hallamaa on pyörittänyt leffoja vuodesta 1997  lähtien. Tänä aikana esityspaikka on vaihtanut nimeään kahdesti.

– Olen käynyt Ylöjärven lukion, Moision ja Kauraslammen, yläkoulun auditoriossa elokuvia esittävä Hallamaa sanoo.

Hänen mukaansa auditorio on ollut aina yllättävän hyvä paikka filmien pyörittämiseen ja palvelee edelleenkin – kunpa vain kaupunki olisi kiinnittänyt huomiota remontin yhteydessä tuotuun uuteen valkokankaaseen ja kuunnellut ammattilaisen neuvoja sen hankinnassa.

– Valkokangas on about postimerkin kokoinen. Yhdeksänmetrinen olisi täydellinen, mutta kallis. Katsojille täytyy sanoa aina, että menkää mahdollisimman eteen istumaan, jotta he näkisivät.

Filminpyörittäjän uravalinta on tarkoittanut sitä, että Hallamaa on viettänyt valtaosan viikonlopuista pois kotoa. Eläkkeelle siirryttyä aikaa on vihdoin muullekin.

Neljäsosa vuosisataa on the road

25 vuotta Filmipyörää elänyt ja hengittänyt Hallamaa täyttää 65 vuotta Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Lausahdusta ”Lämpimästi tervetuloa elokuviin” ei kuulla välttämättä enää pitkään hänen suustaan.

Tarkoittaako tämä sitä, että filminpyörittäjä aikoo eläköityä?

– Tässä ollaan oltu nyt niin pitkään niin sanotusti on the road, että muut asiat alkavat pikku hiljaa kutsua.

Miehen mukaan kiertävän elokuvateatterin pyörittämisen hienoudessa on ollut myös kääntöpuolensa. Töitä on ollut välillä liikaa yhdelle ihmiselle, mikä on johtanut ylikuormittumiseen. Syksy 2017 oli Hallamaalle erityisen rankka, kun Yösyöttö ja Tuntematon sotilas vetivät elokuvateatterit niin täyteen, etteivät kaikki mahtuneet edes saliin.

– Tein tuolloin paljon ylimääräisiä keikkoja, mikä osoittautui liian raskaaksi. Sydämen kanssa tuli ongelmia ja jouduin sairaslomalle kolmeksi kuukaudeksi, elokuvatyön ohella vaimonsa omaishoitajana työskentelevä Hallamaa sanoo.

Alussa oli valkokangas, 16 millinen elokuvakone ja Jari. Sitten tuli äänentoiston tekninen kehittyminen ja sen luomat mahdollisuudet, Esitystekniikka kehittyi 32 milliseen ja sitten koittikin digiaika. Tämä tarkoitti Hallamaalle sitä, että tekniikka piti uusia mutta samoin oma osaaminen päivittää.

Kuka jatkaisi?

Jos ja kun Hallamaa lopettaa filminpyörityksen, loppuuko elokuvien esitys kokonaan niillä paikkakunnilla, joissa Filmipyörä on aiemmin toiminut?

Kenties, ellei toiminnalle löydetä jatkajaa.

– Olisi hienoa, että joku jatkaisi tätä toimintaa, jolle on tilausta ja tarvetta ja joka on luotu nollasta. Osuuskunta voisi olla yksi vaihtoehto. Mutta ei mitään Jari-kloonia, Hallamaa heittää.

Niin, Hallamaa kumppaneineen aloitti kiertue-elokuvateatterin toiminnan tyhjästä, jolloin omaa osaamista oli kehitettävä jatkuvalla syötöllä filmien valikoinnista ja esitysten järjestelyistä tiedottamiseen, kaluston kunnossapidosta tekniseen toteuttamiseen ja loppujärjestelyistä purkamiseen ja siivoukseen – jotta kuntien katsojat saisivat mahdollisimman mukavan elokuvaelämyksen omassa kotipitäjässään.

Hallamaan näkee, että kuntien kulttuuripalveluilla on suuri rooli, jos elokuvia tahdotaan tarjota kuntalaisille entiseen malliin.

– Kuntien kannattaisi päivittää kulttuuritoimensa nykypäivään, hän sanoo.

Myös katsojilla on vastuunsa. Ilman heitä elokuvia ei kannata pyörittää.

– Te, jotka tahdotte tulla leffaan omalla paikkakunnalla, tiivistäkää rivinne!