Taika Vuoren kertomus (YU 28.11.) ajasta ihmisoikeustarkkailijana Hebronissa oli hyvä. Hänen kokemuksensa tilanteesta Palestiinassa antaa hyvän kuvan kolikon toisesta puolesta, siitä josta meille valitettavan vähän kerrotaan.
Suurin osa alueelta uutisoitavista tapahtumista kertoo palestiinalaisten tekemistä puukkohyökkäyksistä ja Hamasin tai Hizbollahin iskuista israelilaisia vastaan.
Taika Vuoren kokemuksista voi jokainen ajatteleva ihminen nähdä konfliktin syy ja seuraussuhteen. Se, miten israelilaiset suhtautuvat palestiinalaisiin ei poikkea juuri lainkaan siitä miten natsit suhtautuivat juutalaisiin.
Täällä jeesustellaan palestiinalaisten terrori-iskuista, päivitellään niiden raakuutta ja tuomitaan ne myös valtion poliittisen johdon toimesta, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta israelilaisten tekemille ihmisoikeusloukkauksille.
Palestiinalaisten talot työnnetään puskutraktoreilla maan tasalle, ihmisiä vangitaan täysin mielivaltaisesti, pahoinpidellään ja kidutetaan. Heidän maansa otetaan vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia israelilaisten siirtokuntien haltuun.
Sitä ei tuomita koska israelilaisethan ovat Jumalan valittu kansa, ja näin kaiken arvostelun yläpuolella. Jumalan, jonka olemassaolosta ei ylipäätään voi kukaan esittää varmoja todisteita.
Eikä ole salaisuus sekään, että oletetun Jumalan lisäksi Isrealin tukena on olemassaoleva USA. Kirjailija Henrik Tikkanen kirjoitti aikoinaan osuvasti: kaikella on rajansa, paitsi Isrealilla.
En puolustele enkä hyväksy palestiinalaisten terroritekoja, en heidän, enkä ylipäätään kenenkään. Kysymys on siitä mistä terrorismi kumpuaa?
Kun lapsi näkee sotilaiden vievän isänsä, jota ei sen jälkeen enää koskaan näe, ja armeijan panssarivaunun hajoittavan kotinsa, niin suunnaton viha on etsautunut lapsen mieleen ja terrorismin siemen on kylvetty.
Sen kokemuksen jälkeen hän on valmis heittämään käsikranaatin israelilaiseen bussiin välittämättä tippaakaan siitä keitä on kyydissä.
Kyse ei ole hyökkäyksestä juutalaisia tai kristittyjä kohtaan, vaan niitä kohtaan jotka ovat tuhonneet lapsen elämän jo alkumetreillä.
Uskontojen väliset näkemyserot eivät suinkaan ole perimmäinen syy konfliktiin, vaan se, että on sortajia ja sorrettuja.
Konfliktille ei tule koskaan loppua ellei aluetta jaeta ja Palestiinalaisille anneta heille kuuluvaa aluetta, johon he voivat perustaa oman valtionsa jossa aloittaa normaalin elämän.
On myös muistettava että Israelissakin on oppositio joka tukee kahden valtion mallia.
Eihän kukaan tervejärkinen ihminen halua elää jatkuvassa pelossa. Toivon järjen ja ihmisyyden voittavan jotta sekä israelilaiset että palestiinalaiset saisivat elää rauhassa perheineen ja rakentaa hyvän tulevaisuuden lapsilleen.
Veijo Kortelainen
