Omasta maasta saa parasta

Kun perunat tai porkkanat nostaa omasta maasta tai kun poimii itse kasvattamansa tomaatit tai chilit, niin tietää, että nämä herkut maistuvat parhaimmilta.
Ne maistuvat mahtavalta, koska ne tulevat omasta maasta.
Lähituotanto ja lähiruoka ovat onneksi kasvattaneet koko ajan suosiotaan. Toki vieläkin ostamme hirvittävät määrät muun muassa ulkomaisia elintarvikkeita, mutta suuntaus on kuitenkin lähituottajia suosiva.
Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan suomalaisista 83 prosentin mielestä lähiruoka tarkoittaa alle 50 kilometrin sisällä tuotettua ruokaa.
Nyt kannattaakin miettiä, minkälaisia tuottajia 50 kilometrin sisällä on tarjolla ja mistä niiden tuotteita voi hankkia.
Tärkeintä on tietää, mistä ruoka on kotoisin. Suomalainen ruoka, mieluiten lähiruoka, on käytännössä poikkeuksetta puhdasta sekä vastuullisesti ja kestävästi tuotettua.
Suomalaisten ja paikallisten elintarvikkeiden hankkiminen on vastuullinen teko. Tämä teko tukee työllisyyttä, eettisiä arvoja ja vahvistaa edelleen suomalaista ruokakulttuuria.
Tämä kannattaisi huomioida mahdollisimman hyvin myös julkisissa hankinnoissa, koska läheltä ostetun ruoan kuljetus- ja pakkauskustannuksetkin pysyvät kurissa.
Julkisten hankintojen ongelmaksi voi koitua lain vaatima kilpailutus. Usein kilpailutuksessa huomioidaan vain suoria kustannuksia, joissa paikalliset pientuottajat eivät välttämättä pärjää isoille valtakunnallisille tai ulkomaisille ketjuille.
Kilpailutuksessa ei osata laskea rahallista arvoa esimerkiksi tuoreudelle ja laadulle.
Kun kaupunki tai joku muu iso toimija ostaa tuotteita omalta paikkakunnalta, myös tuotteista maksetut rahat jäävät omaan kaupunkiin.