Vuosi sitten Haaviston alueella turmeltiin asemakaavan vastaisesti liito-orava-aluetta ja ajettiin nurin uuden asuntoalueen vierestä virkistysalueen komea kuusikko. Silloin kaupungilta vakuutettiin, että tämä ei tule toistumaan. Kuitenkin vuotta myöhemmin Haaviston kallion luonnonsuojelullisesti arvokas virkistysmetsä turmeltiin 10 hehtaarin hakkuilla talousmetsäasentoon.
Kallioalue on kaupunginvaltuuston vuonna 2013 vahvistamassa yleiskaavassa varattu lähivirkistysalueeksi merkinnällä VL ja LUO-4 -osa-aluemerkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Sille on annettu erityismääräys: ”Alueen käsittelyssä on otettava huomioon sen erityisten luonnonarvojen säilyminen”.
Yleiskaavassa on yleismääräys: ”Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128§:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus)”.
Yleiskaavan luontoselvityksessä Haaviston kallion on todettu olevan tärkeä lepakoiden ravintoalue.
Hakkuut ovat vastoin yleiskaavaa , valtuuston päätöstä ja maankäyttö- ja rakennuslain 128§:n säännöksiä. Maisematyölupa olisi lain mukaan pitänyt hakea. Hakkuutöiden valmistelu, suunnittelu ja valvonta kaikki ovat pettäneet kaupungin virastossa. Koko homma on ulkoistettu metsänhoitoyhdistykselle, jonka suunnittelija julkisesti (IL 29.4) pitää vahinkoa vähäpätöisenä. Edes Euroopan unionin määräämän direktiivilajiston, lepakoiden tärkeä elinpiiri ja luontoselvitys ei ole ollut kyseisellä suunnittelijalla tiedossa eikä ilmeisesti yleiskaavakaan. Kaupungin ympäristönsuojelulla ei näytä olevan työkaluja hoitamaan ympäristönsuojelun kokonaisvastuuta.
Haaviston kalliometsä on ollut vuosikymmeniä tärkeä luontokohde kulmakunnan asukkaille ja nyt myös uusille asukkaille. Asia koskettaa erittäin laajaa asukaskuntaa. Nyt alueen polkuverkosto on metsäkoneiden murjoma. Isojen puiden harvennus ja aluspuun poisto on hävittänyt luontoarvot. Aluspuusto on poistettu jopa ikivanhan muurahaispesän päältä ja ympäristöstä.
Alueen etelärinteet on harvennettu niin totaalisesti, että kalliolta avautuvaa maisemaa hallitsevat alapuolella olevat omakotitalot. Haaviston kalliometsän tunnelmaa voi aistia enää pieneltä osin alueen itäpäässä. Arvokas luontometsä on mennyttä kymmeniksi vuosiksi ja hakkuutulot kartuttavat vain yhtenä vuonna joillakin kymmenillä tuhansilla kaupungin ylijäämäistä kassaa ja kohtuuttoman suurta vuosittaista metsien tuottotavoitetta.
Ylöjärven luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että alueen ennallistamiseen, raivaamiseen, polkujen kunnostamiseen ja puun taimien istuttamiseen pitää erityisesti panostaa, jotta metsän palautumista edes hieman voitaisiin nopeuttaa. Edelleen jatkossa lähivirkistysalueiden hakkuista pitää kuulla paikallisia asukkaita ja asukas- ja luontojärjestöjä sekä antaa heille mahdollisuus lausua maisematyöluvista metsätaloussuunnitelmista. Pelkkä julkinen kuulutus kaupungintalon seinällä ei riitä. Myös kaupungin hallinnossa pitää saada yhteistyö pelaamaan suunnittelun, päätöksenteon ja toteutuksen välillä sekä varmistamaan vastuuhenkilöille riittävä sisäinen koulutus tehtävissään kokonaisuuden hahmottamiseksi.
Koska tapahtuneet vahingolliset hakkuut ovat erittäin laajat ja rikkovat valtuuston hyväksymän yleiskaavan määräyksiä ja lakia sekä Euroopan yhteisön lajisuojelun erityissäännöksiä muun muassa. lepakoiden elinpiirin hävittämisestä ja turmelemisesta, on Ylöjärven luonnonsuojeluyhdistys katsonut välttämättömäksi tehdä asiasta tutkintapyynnön valvovalle viranomaiselle Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä selvityspyynnön kaupungille tapahtuneesta ja jatkotoimenpiteistä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ry:n puolesta
Soili Husso (pj.), Hannu Raittinen (vpj.)
Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ry
