Eduskunnan kevätistuntokaudella käsitellään erittäin laajoja kokonaisuuksia. Helmikuun lopussa oppositiopuolueiden yhteinen välikysymys nosti keskustelun polttopisteeseen koulutuksellisen tasa-arvon. Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava laadukkaaseen, työelämän vaatimuksia vastaavaan koulutukseen. Myös rauhallinen oppimisympäristö on turvattava.
Perussuomalaiset ottivat välikysymyskeskustelussa kantaa muun muassa kasvaneisiin ryhmäkokoihin ja erityisopetuksen riittämättömään hyödyntämiseen. Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Se on osaltaan johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.
Ylöjärven kaupunki on päättänyt palkata tänä vuonna uusia erityisopettajia perussuomalaisten tekemän valtuustoaloitteen myötä. Muualla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä, ja erityisopetuksen määrä on jäänyt pahasti jälkeen sen kasvaneesta tarpeesta. Varsinkin poikien oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet koulujen joutuessa kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa. Koko luokan opetus kärsii opettajan ajan kuluessa vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Se lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin.
Kysyin välikysymyskeskustelussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta, mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä johtuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Vaikka en saanutkaan ministeriltä vastausta esittämääni kysymykseen, mahdollistaa hallitus silti toivon mukaan jatkossakin kaikille lapsille riittävät oppimisen edellytykset.
Hallituksen pitäisi antaa lähipäivinä eduskunnalle myös paljon keskustelua herättänyt esityksensä valinnanvapausmallista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Sipilän hallitus teki raskaan virheen luopuessaan uudistuksen alkuperäisestä, hallitusohjelman mukaisesta toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ahkerasti lobbaamaa valinnanvapausmallia.
Suunnitellussa mallissa sote-palvelujen tuottajan saama julkinen rahoitus määräytyisi pitkälti sen asiakkaiksi listautuneiden henkilöiden lukumäärän, ei niinkään konkreettisten hoitosuoritteiden perusteella. Hallitus ei myöskään suostu varmistamaan etukäteen valinnanvapausmallinsa yhteensopivuutta EU:n kilpailuoikeuden kanssa. Kaavailtu valinnanvapausmalli vaikeuttaisi aidon markkinakilpailun edellytyksiä saattamalla pienet palveluntarjoajat heikkoon asemaan. Kansainväliset terveysalan yritykset ovatkin saamassa ennennäkemättömät sote-markkinat veronmaksajien kustannuksella.
Perussuomalaiset ovat vaatineet paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen. Sittemmin kritiikkiä on alkanut kuulua myös kokoomuksen riveistä muun muassa markkinaliberaalina tunnetun kansanedustaja Elina Lepomäen ilmoitettua aikeestaan äänestää hallituksen esitystä vastaan.
Hallituspuolueilla on eduskunnassa tällä hetkellä varsin niukka enemmistö. Vuosikymmeniin suurimman uudistuksen toteutus on muutoinkin erittäin hataralla pohjalla. Sipilän hallitus näyttää horjuvan pahoin sisäisten kiistojensa johdosta, ja pakkaa sekoittaa vielä lisää Paavo Väyrysen paluu europarlamentista eduskuntaan. Jääkin nähtäväksi, järjestetäänkö tulevana syksynä hallituksen kaatumisen jälkinäytöksenä ennenaikaiset eduskuntavaalit pääministerin innokkaasti kaavailemien maakuntavaalien sijaan.
Sami Savio
Kommentointi on suljettu.