Ylöjärven lukiolla pirskahteli tänään penkkarihulina. Humun keskeltä nappasimme muutamat taustatarinat puvuille. Sitten oli abien aika rientää rekkakiertueelleen.
Lauri Koskinen
Idea neuvostoliittolaisen upseerin univormuun sonnustautumisesta syntyi, kun Lauri Koskinen jutteli äitinsä miesystävän kanssa, miksi nuorukainen aikoo penkkaripäivänä pukeutua. Koskisella ei ollut vastausta, joten äidin miesystävä tarjosi aikanaan itänaapurista ostamaansa pukua.
– Kun ei ollut parempaakaan ideaa, ajattelin, että tämä on hyvä, juuri parahiksi sopivan kokoista vaateparttaan myös hienoksi kehunut Koskinen kertoi.
Ratkaisu oli myös helppo, sillä Koskisen ei tarvinnut ostaa pukua varten mitään lisää. Vermeiden alle nuorukainen puki lämpökerraston ja t-paidan. Takkia hän ei ottanut lämmikkeeksi.
– On vain pakko pärjätä ulkona, hän tuumi.
Siiri Säynäväjärvi
Siiri Säynäväjärvi (kesk.) pukeutui kaksoistutkintoa suorittavine tovereineen (kuvassa Iida Tiura (vas.) ja Katja Rajala) samanlaisiin pukuihin osoittaakseen tätä yhteistä opintopolkua. Niinpä koluttiin nettiä, ja sieltä silmiin pistivät yksisarvispuvut. Ne tuntuivat söpöiltä.
– Värit sopivat yhteen, ja ne ovat lempivärejämme, Säynäväjärvi ynnäsi.
Kopla oli liikkeellä jo syksyllä, sillä toverukset eivät tienneet, kuinka kauan tilauksen saapuminen maailmalta kestää. Kuukausi siinä vierähti.
Alle kerrastoa tai paitaa ja legginsiä pukeneet tytöt hikoilivat sisätiloissa, mutta ulos he varasivat vielä takit. Tunnelma oli hienona päivänä katossa.
– Onhan tässä kolme vuotta odotettu, että pääsee heittämään karkkia, Tiura hymysi.
Oskari Jäättelä
Heath Ledgerin näyttelemistyyliä ja omistautumista ihaileva Oskari Jäättelä päätyi näyttelijän esittämään omalaatuiseen Jokeri-hahmoon, jota hän itsekin omalaatuisena persoonana ihannoi. Aihepiiri oli muutenkin luonteva:
– Olen kiinnostunut media- ja viihdealan hommista.
Puku, liivi ja paita lohkesivat passelisti kaverin kaapista.
– Hän on ostanut nämä hauskanpitoon.
Solmion nuorukainen nappasi omista varastoistaan, mutta tukka oli ostettava ja vielä itse tuunattava leikaten ja värjäten. Maski syntyi aamulla kasvoväreillä.
– Sen kanssa piti olla tarkkana, ja sen kanssa meinasi tulla vähän kiire.
Suuri päivä tuntui Jäättelästä hyvältä.
– Tämä on hauska päivä, ja asu tuo siihen plussaa. Tuntuu ihan Jokerilta.
Eetu Sinisalo
Tämä pukuvalinta tuli puskista.
– Oli kiire, ja piti löytää jokin halpa, Eetu Sinisalo taustoittaa.
Kiire tuli nuorelle miehelle vähän yllättäen.
– En ollut ajatellut, että tähän päivään on niin lyhyt aika, hän virnistää.
Sinisalon ratkaisu oli pienen nettitaustatyön jälkeen marssia naamiaisvaatekauppaan koluamaan pukutarjontaa. Kaljapullopuku oli Sinisalosta hauska.
– Hauska, koska se on kaljapullo. Se riittää, minulle ainakin, mies hymyilee.
Sisällä Sinisalo tuskaili kuumuutta ja sitä, että laittoi alle liikaa vaatetta, mutta hän arveli, että ulkona tulee vähän viileä olo. Erityispäivästä hän iloitsi.
– Onhan hienoa, että pääsee vihdoin itsekin tähän tilaisuuteen ja saa pukea puvun ylleen.
Lasse Leppiniemi
Lasse Leppiniemi sai sytykkeen pukuidealleen jo ennen joulua, osin sattumalta, osin siksi, että hän halusi olla ajoissa asialla.
– Kaveri sattui mainitsemaan, että hänen isoveljellään on ylimääräinen puku, jota isoveli käytti itse abipäivänä. Päätin ostaa puvun. En jaksanut kauheasti panostaa, joten näin pääsin helpolla.
Tarjokas miellytti, koska se ei ollut liian erikoinen muttei liian mitätönkään.
– Olen sen tyylinen jätkä, etten kaipaa erityistä huomiota puvusta, nuorukainen selittää mutta ynnää, että jotain ilmettä puvussa oli silti yhteisen juhlan hetkellä oltava.
Alle Leppiniemi puki tuulihousut ja pitkähihaisen paidan. Ulko-oloja varten hän varasi vielä hupparin.
– Kyllähän kylmä tulee ulkona väkisinkin, mutta luulen, että tarkenen ihan hyvin, hän povasi.
Tino Vilppo
Mario-peleistä tuttu Luigi valikoitui Tino Vilpon penkkarihahmoksi sattumalta. Vilppo kävi katselemassa vaihtoehtoja naamiaispukuliikkeessä, ja Luigin vaatekerta oli sopivan hintainen ja hauska. Erityinen suosikkihahmo se ei siis Vilpolle etukäteen ollut.
– Varmaan tämä lakki oli kaikista hauskin. Ja kavereidenkin mielestä puku oli hauskan näköinen, viiksiveikko kertoo.
Nuo viikset sekä hanskat Vilppo joutui hankkimaan erikseen, mutta nekin hän löysi samaisella ostoskerralla kuin itse puvun. Mies oli ostoksilla tammikuussa, eikä hänellä ollut kiireolo hankinnan kanssa.
– Pukuja oli vielä hyvin jäljellä.
Hattuherra uskoi tarkenevansa toppatakkeineen ja huiveineen ja nautti juhlahetkestä.
– Onhan tämä nyt ainutlaatuista!
