Maittaisiko sata kirjaa vuodessa?

Suomi 100 -hengessä Ylöjärven kirjasto on heittänyt mittavan mutta leikkimielisen haasteen.

Sata kirjaa vuodessa. Ei onnistuisi moinen luku-urakka pääkirjasto Leijan informaatikolta Eija Mäkiseltä, nainen myöntää oikopäätä.

– Olen hidas lukija, hän perustelee ja selittää, ettei tykkää kahlata tekstiä ja lukea lukemisen vuoksi vaan palata lauseisiin ja nautiskella.

Tuo lukusatsi on nyt haaste, jonka Ylöjärven kirjasto on Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi heittänyt lukijoille.

Haasteeseen voi osallistua tulostamalla tai noutamalla kirjastosta lomakkeen, johon lukutoukka kirjaa kertyneet opukset. Haaste alkoi jo joulukuun alussa, ja aikaa on marraskuun loppuun. Tempauksen päätteeksi lukijoille – niillekin, jotka eivät saa sataa kasaan – on luvassa kivoja yllätyksiä.

Parin kirjan viikkotahti

Urakkaan sopivat kaikenlaiset kirjat aikuisten kaunokirjoista tieto-opuksiin, lastenkirjoihin ja jopa äänikirjoihin.

Vaikkapa kuvakirjoihin laajennettuna haaste toki taittuisi Mäkiseltä, ja hänen mielestään se olisi tällaisena kaikille mahdollinen. Mutta jos lukee vain kunnon tekstipläjäyksiä, on haaste melkoinen. Kovalta lukijalta se kuitenkin voi onnistua.

– Mutta kyllä siinä kaikki muut harrastukset pitää jättää. Mutta pitäähän tässä jonkinmoinen haaste olla.

Onnistunut suoritus vaatii noin kahden kirjan viikkotahtia ja nopeaa lukutekniikkaa.

– Kyllähän se työstä rupeaa käymään. Kirjastojen lukuvinkkareillakin, jotka joutuvat lukemaan paljon, homma tuntuu jo työltä.

Mäkinen huomauttaakin, ettei lukuharrastuksen pitäisi olla pakonomaista.

– Mutta tämä nyt on tällainen kampanja. Ei paljo lukeminen ole kirjaston ihanne, eikä lukeminen ole kilpailu. Kukin saa omalla tavallaan elämyksensä. Toiset lukevat hitaasti, toiset tykkäävät ahmia, ja joskus on erilaisia kausia.

Niinpä Mäkinen ei lähde arvioimaan, voiko sadan satsin lukea oikeasti nauttien ja asiat sisäistäen. On subjektiivista arvioida, mitä on riittävä sisäistäminen ja tekstistä saatu ilo. Onpa myös testattu ja tutkittu monenlaisia lukutekniikoita, ja lukunopeus riippuu tekstin laadustakin.

– Ei ole oikeaa lukukokemusta.

Luonteva osanotto

Idea tempaukseen tuli vinkkinä Seinäjoen kirjaston tuttavilta, jotka olivat ideoineet vastaavan haasteen omaan lainapaikkaansa.

– Kirjastoissa ei olla allergisia hyville ideoille tai kateellisia niistä. Ei ole sanottu, ettei niitä voisi kopioida, Mäkinen myhäilee ja huomauttaa, että rajat ylittävä yhteistyö on ollut kirjastoille arkea jo vuosikymmenet.

Suomi 100 -kampanjaan osallistuminen oli sekin luonteva juttu kirjastolle paitsi satavuotiaan kunnioituksen vuoksi myös siksi, että osallistuminen on hyvä tilaisuus tuoda kirjastoja ja lukemista esiin. Ja tietysti siksi, että kirjallisuus on ollut iso osa Suomen historiaa.

– Kielellä ja kirjallisuudella on ollut iso merkitys kulttuurimme ja kansallisidentiteettimme luomisessa.