Pelaaja kehittämisen keskiössä

22.09.2016 09:00

Ylöjärven Ilveksessä on totuttu siihen, että seuran parhaat junioripelaajat karkaavat usein jo varhaisessa vaiheessa Tampereen suurseuroihin etsimään huippuvalmennusta. Vallitsevaan tilanteeseen halutaan muutos, jota toteuttamaan YIlves palkkasi junioripäällikön. Sami Rukkila vastaa jatkossa ylöjärveläisseuran juniorityön kehittämisestä.
sami rukkila
Tuore junioripäällikkö Sami Rukkila tunnustaa nyt ylpeänä Ylöjärven Ilveksen värejä.

YIlves pystyi satsaamaan junioripäällikön pestaamiseen saatuaan avuksi opetusministeriön palkkatuen. Junioripäälliköksi valittiin 25-vuotias Sami Rukkila, joka on hankkinut futiskannuksensa Keuruun Pallossa.

– Meillä on ollut pidemmän aikaa tavoite saada kentälle päätoiminen työntekijä. Nyt saimme onneksi hakijoista parhaimman, YIlveksen toiminnanjohtaja Sami Päivinen sanoo.

Päivinen muistuttaa, että Suomen Palloliiton linjauksen mukaan seuroissa parhaat valmentajat kannattaa sijoittaa kehittämään nuorimpia pelaajia.

– Kun pelaajaan satsataan eniten juniori-iässä, on pelaajalla parhaat mahdollisuuden onnistua aikuisena.

Pöydän äärestä kentälle

Jatkossa YIlveksessä pääasiassa juniorijoukkueiden tukena toimiva Sami Rukkila pelasi itse jalkapalloa kuusivuotiaasta 17-vuotiaaseen saakka. Entinen jääkiekkomaalivahti on toiminut jalkapallon puolella myös erotuomarina ja valmentajana.

Rukkila on saanut runsaasti kokemusta Keuruun Pallon futistoiminnasta. Pian liikunnanohjaajaksi valmistuva Rukkila oli lisäksi työharjoittelussa viime syksynä ja keväänä Sami Hyypiä -akatemiassa Eerikkilässä.

Rukkila aloitti työnsä YIlveksessä syyskuun alussa. Hän on varsin innoissaan saamastaan mahdollisuudesta työskennellä lähes 700 futisjuniorin ja heidän valmentajiensa kanssa.

– YIlves on erinomainen seura, jossa on hieno olla mukana. Tavoitteena on, että jatkossa olen ainakin puolet työajastani kentällä joukkueiden apuna, Rukkila sanoo.

Tämän syksyn aikana Rukkila suunnittelee suuntaviivoja koko junioritoiminnalle ja erilaisille harjoitteille. Paperitöiden jälkeen hän haluaa jalkautua nurmikenttien ääreen.

– Tarvitsemme valmiita ja hyviä malleja, joiden mukaan valmentajienkin on helppo toimia käytännön arjessa, Rukkila toteaa ja jatkaa.

– Nyt alussa tietenkin yritän vain oppia tuntemaan seuran väkeä. Tavoite on, että kun jatkossa näen YIlveksen hupparin kaupungilla niin tiedän hupparin kantajan nimen, on kyseessä sitten pelaaja tai valmentaja.

Vanhempia lisää toimintaan

jalkapallo
Nuoret jalkapalloilijat tarvitsevat apua monessa asiassa. Pelaajat ovat jatkossa yhä enemmän pääosassa YIlveksen toiminnassa.

Rukkila tietää, että työtä on paljon edessä. YIlves on perinteinen suomalainen pienen kaupungin seura, jossa käytännössä kaikki ihmiset toimivat vapaaehtoispohjalta.

– Jokaisella tällaisella seuralla on rekrytointi jatkuvasti käynnissä. On aina haastavaa yrittää saada lasten vanhempia touhuun mukaan. Tarvitsemme valmentajia ja apuvalmentajia, koska minä en tietenkään voi ottaa valmennusvastuuta jokaisesta juniorijoukkueesta.

Valmentajaksi ryhtyvät saavat YIlvekseltä maksuttoman valmennuskoulutuksen. Juuri muuta porkkanaa ei ole tarjolla. Toisaalta lasten ja nuorten kanssa toimiminen ja heidän kehittämisensä on monelle jo sinällään erittäin palkitsevaa.

Pelitapa kaikille selväksi

Rukkilan mukaan YIlveksessä pyritään jokaisessa ikäluokassa toteuttamaan seuran omaa valmennuslinjaa ja pelitapaa. Linja kertoo, miten pitäisi harjoitella ja minkälaisia harjoitteita missäkin ikäluokassa kannattaa käyttää.

– Seura myös käytännössä kertoo, miten pelataan. Kun pelitapa on kaikkien tiedossa, on sen jälkeen helppo harjoitella yksittäisiä asioita. Meillä täytyy olla tietty punainen lanka, josta pidämme kiinni kaikissa ikäluokissa.

Jos valmennuslinjan ja pelitavan noudattaminen onnistuu, on pelaajan verrattoman helppo siirtyä askel kerrallaan ikäluokasta seuraavaan ilman, että pelaajan täytyy opetella uutta pelitapaa.

Ylöjärven Ilveksessä halutaan mahdollisuuksien mukaan suosia pelaajakeskeistä valmennusta. Aina se ei täydellisesti onnistu, koska ammattivalmentajia seurassa ei ole.

– Joka tapauksessa tärkeintä on kehittää yksilöä koko ajan paremmaksi pelaajaksi. Pitkäaikainen tavoite on kasvattaa lapsista ja nuorista urheilijoita. Olisi hienoa saada koko nuoren elämänrytmi tukemaan urheilua niin, että esimerkiksi ruoka, lepo ja harjoittelu ovat kunnossa, Rukkila selvittää.

Hän tiedostaa, että muutos ei tapahdu hetkessä.

– Urheilijapolkua ei rakenneta vuodessa tai kahdessa.

Olosuhteissa annetaan tasoitusta

Ylöjärven Ilveksen keihäänkärki on tällä hetkellä seuran naisten edustusjoukkue, joka pelaa menestyksekkäästi jalkapallon Kakkosta sekä Futsal-Liigaa. Tyttöfutiksesta halutaan pitää seurassa jatkossakin huolta.

– Tavoite on, että sekä poikia että tyttöjä kohdellaan tasapuolisesti.

Lapsille ja nuorille on siis luvassa jatkossa entistä parempaa valmennusta YIlveksessä. Pelaajien kehittämisessä olisi avuksi myös nykyistä paremmat olosuhteet.

– Varsinkin talvella annamme hirveästi tasoitusta monelle muulle seuralle, koska meillä ei ole omaa tekonurmihallia. Salivuoroja on vähän ja salit ovat usein liian pieniä, Rukkila sanoo.

Kesäisin jalkapalloilijoiden tilanne Ylöjärvellä on kohtalainen, vaikka kenttiä saisi olla nykyistä enemmänkin.

Ammattitaito esiin

Sami Rukkila tuli YIlvekseen mielessään pitkän tähtäimen suunnitelma. Hän korostaa, ettei yhdessä tai kahdessa vuodessa saada vielä aikaan mullistavia asioita.

– Tavoitteeni on kehittää koko organisaatiota entistä paremmaksi, jotta harrastajamäärät kasvavat ja työ kentällä on laadukasta. Olisi hienoa nähdä, että YIlveksessä tehdään ammattitaitoista jälkeä. Silloin pelaajatkin huomaisivat, että YIlveskin tarjoaa erinomaisen kehittymisalustan.

Kommentointi on suljettu.