”Toivottavasti paras tekstini on vielä tekemättä”

Ylöjärveläinen sanoittaja ja kirjailija Timo Jokinen arveli viime helmikuussa sanoittaneensa kenties uransa toistaiseksi parhaimman kappaleensa. Jokinen osui ennustuksessaan oikeaan, sillä hänen iskelmälaulaja Juhamatille sanoittamansa Haikeus-kappale on saanut huikean vastaanoton.
timo jokinen
Timo Jokinen sanoo kuuntelevansa paljon musiikkia, jossa ei ole sanoja. – Tšaikovski ja Chopin ovat erinomaisia. Toisaalta olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Esimerkiksi Beatles, Eput ja vaikkapa Nightwish ovat hyviä.

Haikeus on keikkunut Tätä Suomi tanssii -listalla jo 21 viikkoa. Listan piikkipaikka on ollut kappaleen hallussa jo useita viikkoja. Tätä Suomi tanssii -lista on musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä.

– Kappale lähti lentoon toukokuussa ja todelliseen nousukiitoon se ponnahti heinäkuussa. Biisi kestää selvästi aikaa, Jokinen sanoo.

Jokinen muistelee, että kappaletta tehdessään hän keksi ensimmäisenä laulun nimen. Sanoittaessa kappaleeseen löytyi vielä oikea tunnetila.

– Tein kappaleeseen A-, B- ja C-osan ja ajattelin, että biisi loppuu C-osaan. Säveltäjä Veikko Samuli siirsi kuitenkin C-osan aiemmaksi, jotta kappale loppuu kertosäkeeseen, Jokinen kertoo.

Hän on tyytyväinen, että kappaleen sävelsi nimenomaan Veikko Samuli, joka on tehnyt useita historiaan elämään jääneitä lauluja. Samuli on säveltänyt muun muassa Katri Helenan Katson autiota hiekkarantaa ja Mun sydämeni tänne jää sekä Armi Aavikon ja Dannyn duetoiman Tahdon olla sulle hellä.

Ajatukset ympäröivästä maailmasta

Timo Jokinen sanoo, että kappaleen sanoittaminen alkaa aina idean pohtimisesta. Sen jälkeen sanoittajan pitää miettiä, miten hän keksimäänsä ideaa käsittelee.

– Täytyy pohtia, mikä on kappaleen aihepiiri ja kappaleen sanoman syvyystaso, Jokinen linjaa.

Hän kertoo saavansa usein ideoita ja ajatuksia sanoituksiinsa ulkona kulkiessaan.

– Tarkkailen ympäristöäni koko ajan. Katson ihmisten ilmeitä ja vaikka sitä, miten pariskunta kävelee yhdessä. Näin varmaan tekee moni muukin, joka kirjoittaa ammatikseen.

Jokinen rikastuttaa itsenään ja sanavarastoaan myös lukemalla paljon kirjoja.

– Luen kirjoja laajasti eri aihealueilta. Suosin monenlaista kirjallisuutta.

Nopeus on ammattitaitoa

Sanat kappaleiseen syntyvät Jokisen työpisteellä usein aamupäivisin. Ylöjärveläissanoittaja yrittää saada kappaleen kertaistumalta lähes valmiiksi.

– Yleensä en voi lopettaa kirjoittamista ennen kuin kappale on ainakin 80 prosenttisesti valmis. Sen jälkeen voin jättää tekstin hetkeksi hautumaan. Voin sitten myöhemmin vaihdella tekstiin joitakin sanoja tai lauseita.

Sanoittaessa on myös tärkeää löytää oikea tunnetila.

– Tulee hieno fiilis, kun saa kirjoittamiseen oikean rytmin päälle ja alkaa tajuta, että tekstistä tulee hyvä. Joskus sitä ymmärtää kirjoittavansa sellaista, mihin ihan jokainen ei pysty, Jokinen tuumaa.

Jokinen on nopea kirjoittaja. Hänen mukaansa nopeus on osa hyvää ammattitaitoa. Jokisen mielestä tekstejä ei pidä jättää kuukaudeksi pöydälle makaamaan.

– Tekstiä ei kannata jälkeenpäin muuttaa kovinkaan paljon. Yleensä se ei tule siitä yhtään paremmaksi. Teksti on yleensä valmis silloin, kun sitä lukiessa ei enää löydä ajatusvirheitä. Minulla ei ole juurikaan pöytälaatikossa tekstejä, koska niistä aika ajaa nopeasti ohitse.

Riimejä ja kertosäkeitä

Sanoittajamestarin mukaan musiikkikappaleiden sanoitustyössä vaikeinta on työn aloittaminen. Aivan uuden kappaleen luominen on välillä raskasta.

– Aloittamista haluaa aina siirtää, koska tietää, mitä se prosessi vaatii itseltä. Omaa ajatusta ei aina saa sanoitettua lauluun sellaisena kuin se on omassa mielessä, Jokinen kertoo.

Monelle sanoittajalle riimien tekeminen on hankalaa. Jokinen puolestaan nauttii riimittelystä.

– Riimien kirjoittaminen on minulle helpointa koko prosessissa. Pitää olla vain tarkkana siitä, että riimit ovat oivaltavia. Laulun ajatus ei saa kärsiä riimien vuoksi.

Kenties merkittävin osa kappaleessa on kertosäe.

– Se tulee useasti ja se kokoaa koko laulun. Yritän useasti lähteä liikkeelle kertosäkeestä, mutta se harvoin onnistuu, Jokinen pohtii.

Jokinen tekee sanoituksia valmiisiin sävellyksiin tai ilman sävelmää niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

– Haastavampaa on tehdä teksti ennen sävellystä. Toisaalta se antaa myös vapauksia, kun sävelmä ei sido tekstintekijää. Hitti tosin syntyy helpommin, jos käsillä on valmiiksi tarttuva sävelmä.

Onnistumisia ennenkin

Jokinen on sanoittanut uransa aikana noin 350 levytettyä kappaletta. Jokaisesta kappaleesta ei ole tullut suosittua, mutta onnistumisiakin on uran varrelle mahtunut monta.

Jokinen listaa kappaleistaan muutaman oman suosikkinsa.

– Haikeus on tietysti upea. Muita varsin onnistuneita töitä ovat Marko Maunukselan Tämä yö, Janne Tulkin Risaiset tossu ja särkynyt sydän, Markku Aron Ei mies voi pyytää enempää sekä Marita Taavitsaisen Ota lähellesi vaan.

Jokinen haluaa jatkuvasti uudistua ja pysyä mukana ajan hengessä.

– Ei tässä voi jäädä hiljaiselle kylätielle seisomaan tai puiston penkille yksinäisyyteen. Yritän sanoa asioita aina uudella tavalla. Toivottavasti siis paras tekstini on vielä tekemättä.

Luvassa historian havinaa

Tällä hetkellä Jokinen työstää Juhamatin juhlalevyä ja tekee säveltäjä Antti Toivolan kanssa lastenlevyä. Lisäksi sanoituksia syntyy jatkuvasti yksittäisille artisteille. Jokinen kirjoittaa myös nuorten dekkaria ja kokoaa ideoita Hetkiä, ihmisiä ja kohteita – Ylöjärven maisemissa -kirjan toiseen osaan.

Kenties mieluisimman työtehtävän Jokinen sai kuitenkin vähän aikaa sitten säveltäjämestari Toivo Kärjen pojalta Kalervo Kärjeltä. Hän lähetti Jokiselle Toivo Kärjen 1930–1940 luvulla säveltämiä ennen julkaisemattomia sävelmiä.

– Teen sävelmiin tekstit, jonka jälkeen aletaan etsiä kappaleille esittäjiä. Tämä on upea projekti, jossa on kunnia olla mukana, Jokinen kertoo.