Jostakinhan siivikkalalaisen pikajuoksijan Jessi Landströmin on maajoukkueuransa aloitettava – miksei sitten suoraan huipulta eli maailmanmestaruuskilpailuista.
Landström, 16, ei todellakaan ole vielä edustanut Suomea yhdessäkään maaottelussa, mutta lähtee 17-vuotiaiden MM-kilpailuihin Donetskiin ensi viikolla juoksemaan 100 metrin aitoja.
Tampereen Pyrintöä Suomessa edustava Jessi saa tulikasteensa heti keskiviikkona 10. heinäkuuta alkuerissä, ja mikäli vauhti riittää jatkoon, välierät ovat vuorossa seuraavana päivänä.
– Lähden Donetskiin hakemaan ennätystäni ja olisin välieräpaikkaan tyytyväinen, hän linjaa tavoitteensa.
Seiväskuningas Sergei Bubkan entisenä kotikaupunkina tunnettu Donetsk sijaitsee kaakkoisessa Ukrainassa, joten matkasta tullee nuorille urheilijoille melko eksoottinen, vaikka Euroopassa visusti pysytäänkin.
– Ei varmaan tulisi lomamatkalle Ukrainaan lähdettyä. Ei ole ainakaan vielä reissu jännittänyt, koska en ole tainnut tajuta tilannetta täysin, Jessi tunnustaa.
Donetskissa on totuttu järjestämään muun muassa suuret kansainväliset hallikilpailut joka talvi. Todennäköisesti järjestelyt sujuvat samalla tavalla kuin missä tahansa muuallakin, mutta kansainvälisiin arvokilpailuihin liittyviin tiukkoihin käytännön rutiineihin Jessi joutuu tietysti tutustumaan.
– Tähän saakka olen kilpaillut kahdesti ulkomailla – Pyrinnön porukan mukana Göteborgin suurissa nuorisokilpailuissa 12- ja 13-vuotiaana. Ne reissut menivät hyvin, sillä voitin molempina vuosina aidat, Jessi muistelee.
Jessi Landströmin ura alkoi seitsenvuotiaana Ylöjärven Urheilijoiden yleisurheilukoulusta ja viikkokilpailuista. Syksyllä 2008 hän siirtyi Pyrintöön ja Matti Liimataisen valmennukseen.
MM-haave alkoi elää talvella
Kehitys on kulkenut varsin suoraviivaisesti eteenpäin, ja palkintokaapissa on jo useita suomenmestaruusmitaleita. Toissa kesänä Jessi otti 14-vuotiaiden SM-hopeaa sekä sileällä satasella että 200 metrin aidoissa, ja viime suvena mitalit kirkastuivat kultaisiksi. Tämä vuosi alkoi mainiosti 17-vuotiaiden sarjan SM-hallikullalla 60 metrin aidoissa ja SM-hallihopealla sileällä kuusikymppisellä.
– En olisi vielä viime syksynä uskonut, että pääsisin 100 metrin aidoissa MM-kilpailuihin, koska en ollut juossut sitä matkaa kertaakaan. Viime talvena sitten valmentajan kanssa ruvettiin miettimään, että ehkä se olisi mahdollista, kun hallijuoksut menivät niin hyvin, Jessi pohtii.
Vielä 15-vuotiaiden sarjassa tyttöjen pika-aitojen matkana on 80 metriä. Kuustoistaisilla aitakorkeus on 76,2 senttiä, ja Jessi on selvittänyt aitaviidakon toistaiseksi parhaimmillaan 13,71 sekunnissa, kun MM-raja oli tasan 14 sekuntia.
Ennätys syntyi nuorten eliittikisoissa Nurmijärvellä juhannusviikolla, ja matka MM-radalle oli sillä selvä. MM-raja 14,00 oli mennyt puhki jo Porissa kesäkuun alussa, ja nuorten eliittivoitto oli hellinyt myös Janakkalan kaatosateessa.
– En juossut Nurmijärvelläkään ihan nappijuoksua, vaan se oli sellainen tasaisen hyvä suoritus, jossa en kolhinut itseäni. Janakkalassa juoksin myös flunssaisena, mikä selitti aikaani 14,13 siellä, Jessi kertoo.
– Uskon, että 13,71:stä pystyn parantamaan vielä ainakin pari kymmenystä. MM-alkuerä on oikein hyvä tilaisuus tehdä se, koska siinä tulee kireämpi kilpailutilanne kuin kotimaassa, hän pohtii.
Jessin ei tarvitse juosta Donetskissa aitoja ainoana suomalaisena, sillä hänen lisäkseen lajiin valittiin jyväskyläläinen Emma Koistinen. Lajin taso on hyvä, sillä savonlinnalaisen Netta Myllysen aika 13,90 riitti vain kotiin jäävän varaedustajan paikalle.
Skootterilla tai bussilla harjoituksiin
Jessi sanoo harjoitelleensa tähän saakka aika lailla moniotteluohjelmilla, mikä ei ole ihme, koska valmentaja Matti Liimataisen Suvi-tytär on yksi maan parhaista seitsenottelijoista.
– Keihäs on minulle vähän vaikea laji ottelussa, enkä heittänyt sitä kuin 29,67 toukokuisessa ottelukilpailussani Hyvinkäällä. Olen aika nopea, joten uskon, että aidoista tulee päämatkani, vaikka kilpailen kyllä sileälläkin, Jessi sanoo.
Kuukausi MM-keikan jälkeen Jessi Landströmin arki muuttuu, sillä hän aloittaa opintonsa Sammon lukion urheilulinjalla Tampereella. Peruskoulunsa hän päätti Soppeenharjun koulussa Ylöjärvellä.
Jessi on kuitenkin tottunut reissaaja, sillä hän on kulkenut bussilla harjoituksiin kesäaikaan Ratinaan ja talvisin Pirkkahalliin.
– Bussilinjat sattuvat hyvin, sillä pääsen seiskalla Siivikkalasta Pirkkahalliin. Ratinaan kestää puolisen tuntia ja hallille kolme varttia.
– Nyt tosin olen ajellut paljon skootterillakin kotoa treeneihin, ja matka kestää suunnilleen saman ajan silläkin. Kyllä ne koulupäivätkin sujuvat, sillä olen tottunut aikatauluttamaan päiväni etukäteen hyvällä suunnittelulla.
Sammon lukiossa Jessi saa koulun puolesta ohjatut kolme aamuharjoitusta viikossa, ja opinto-ohjelmaa voi pitkälti säädellä urheilun ehdoilla. Kesällä Jessin ohjelmaan on kuulunut myös Pyrinnön yleisurheilukoulussa viisivuotiaiden natiaisten ohjaaminen kahdesti viikossa
– Se on aika vaikeaa, sillä eiväthän sen ikäiset malta kuunnella tai keskittyä kuin ihan hetken. Leikimme paljon, koska lapsille ei voi vielä oikein opettaa kunnolla mitään lajeja.
Yksi pieni haittapuoli MM-Donetskiin pääsyssä on: Jessi ei voi seurata samoina päivinä Tampereella käytäviä 22-vuotiaiden EM-kilpailuja, joissa hänen suosikkiurheilijansa Nooralotta Neziri kuuluu pika-aitojen voittajaehdokkaisiin.
– Ihan vähän se harmittaa. Nooralottaa olen seurannut paljon ja ajatellut, että kun hän juoksee tuollaisia aikoja, miksen itsekin pystyisi niihin, Jessi tuumaa.
