Läsnäolo. Se oli vuosia ollut Tiina Höllin taiteilijuuden ydin. Hölli meditoi ja teki hiljaisuusharjoituksia, antoi niiden johdattaa luovaa työtään. Kun hän tutustui Murat Oktay Danisiin, kaikki muuttui.
Taidemaalari, taideteoreetikko Murat Oktay Danış ja kuvataiteilija, kuraattori Tiina Hölli ovat työskennelleet yhdessä pari vuotta. He löysivät toisensa kansainvälisen taiteilijaverkoston avulla. Ajatukset mätsäsivät.
Turkkilainen Danis on kehittänyt oman koulukuntansa ja teoriansa, johon kuuluu vapaalla liikkeellä ja hyvin nestemäisellä maalilla maalaaminen sekä teosten valokuvaaminen ja käsittely. Tarkempi tekniikka on salaisuus.
– Tässä koulukunnassa pelataan koripalloa, kirjoitetaan ja ollaan muutenkin aktiivisia. Kun on päästy kontrolloidusti jännitteiseen tilaan, aletaan tehdä kuvataidetta. Eri tyyleillä on vain se päämäärä, että taiteilijasta tulee ulos se, mitä on tarkoitus tulla. Tämä ei tapahdu nopeasti. Olen pääsemässä sisään Danisin koulukunnan ajatusmaailmaan ja olen tosi jännässä vaiheessa juuri nyt, Tiina Hölli kertoo.
Nyt Seitsemisessä on esillä työparin näyttely Mr. Magpie. Se sai alkunsa, kun Ankarassa sijaitsevan taidestudion parkkipaikalle putosi harakanpesä. Lähitalojen asukkaat pelastivat harakanpojat joutumasta kissojen ruuaksi. Yksi poikasista oli kesän Danışin hoidossa.
Poikanen näytti kasvavan ja vahvistuvan, mutta elokuisena iltapäivänä se makasi kuolleena keittiön lattialla. Kokemus ravisteli Danisia.
Syntyi teossarja hoivaamisesta, rakkaudesta ja kuolemasta. Kuvat pohtivat, miten paljon asioiden luonnolliseen kulkuun voi ja kannattaa puuttua.
– Jos on tunnelukkoja ja traumoja, tunteita on usein helpompi kohdistaa eläimeen kuin ihmiseen, Tiina Hölli pohtii.
