Ylöjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 103 ylioppilasta. Lisäksi kaksoistutkinnon suoritti 16 opiskelijaa. Lakkiaisjuhlassa paikalla oli Ylöjärven lukion, eli entisen Ylöjärven yhteiskoulun, ensimmäisiä ylioppilaita.
”Ken kerran itse on onnellinen, se tahtoisi onnehen jokaisen, ja antaa ja antaa ja antaa vaan, oman onnensa aarteistaan.”
Lukion musiikkiryhmä kajautti lakkiaisjuhlan käyntiin Tuure Kilpeläisen Hymyilevän Apollon sävelin viime lauantaina. Maailmalle lähetettiin toinen ikäluokka, joka on käynyt lukio-opintonsa kokonaisuudessaan Koulutuskeskus Valossa.
Juhlassa oli ilmassa onnistumisen riemua, mutta myös eron haikeutta. Musiikkiesitysten lisäksi ohjelmassa oli puheita, joissa kerrattiin kulunutta lukuvuotta ja annettiin vastavalmistuneille neuvoja tulevaan.
Ylöjärven lukio sijoittui tänä vuonna ylioppilaskirjoitusten vertailuissa keskikastiin.
– Olen ihan tyytyväinen tuloksiin. Olemme petranneet tuloksiamme joka vuosi. Tänä vuonnakin paransimme, rehtori Jarkko Tuomennoro kertoo.
Suuri ikäluokka tulossa
Tulevana syksynä Ylöjärvellä aloittanee lukiotaipaleensa tähän mennessä suurin opiskelijamassa koskaan. Tähän asti suurin sisäänottomäärä on ollut 142 opiskelijaa. Nyt määrä noussee 150:een. Se on samalla suurin lukion tiloihin mahtuva määrä.
Rehtori Tuomennoro näkee, että suureen hakijamäärään ovat olleet syynä esimerkiksi uudet, houkuttelevat tilat Koulutuskeskus Valossa.
– Olemme tehneet paljon markkinointityötä. Olemme esimerkiksi jalkautuneet kyläkouluille kertomaan lukiostamme. Uudet tilat ovat avarat ja valoisat, mikä on iso markkinointi- ja viihtyvyystekijä.
Valon tiloihin mahtuu opiskelijoita huomattavasti enemmän kuin edelliseen lukiorakennukseen Moisiolla. Vanhaan rakennukseen mahtui 300 opiskelijaa. Sen sijaan Valossa on tilaa 450 lukiolaiselle.
Rehtorin mukaan on tärkeää, että lukio antaa erilaisia valmiuksia jatko-opintoihin. Tämän vuoksi Ylöjärven lukiossa opiskellaan monella tapaa, esimerkiksi yksin tai ryhmissä. Opiskelijat saavat kokeilla monenlaisia oppimistyylejä ja etsiä niistä itselleen sopivaa tapaa, mikä auttaa tulevaisuudessa.
– Edelleen kokeilemme erilaisia opetusmenetelmiä. Opettajat puhuvat ja oppilaat kuuntelevat -mentaliteetti alkaa olla väistyvä malli. Oppimaan oppiminen on kaiken perusta.
Tekniikka antaa mahdollisuuksia
Ylöjärvellä on satsattu uuden tekniikan hyödyntämiseen. Opiskelijoilla on opintojen ajan omat kannettavat tietokoneet, joiden avulla verkko-oppiminen on entistä helpompaa toteuttaa.
– Olemme olleet edelläkävijöitä tietotekniikan hyödyntämisessä moneen muuhun kouluun nähden. Nuorille saadaan samalla työelämän taitoja, kun käytetään hyötyohjelmia, kuten pilvipalveluja, Tuomennoro sanoo.
Kouluissa eletään murroksen aikaa, sillä muun muassa ylioppilaskokeet ollaan muuttamassa sähköisiksi. Ensi syksynä ylioppilaskirjoituksissa suoritettavista aineista filosofian, maantieteen ja saksan kokeet tehdään sähköisesti.
– Tämä on ollut vauhdikas lukuvuosi. Olemme ottaneet paljon sähköistä puolta käyttöön. Esimerkiksi kurssikokeita on pidetty useasti sähköisesti jo nyt.
Niistä ajoista, kun Ylöjärven yhteiskoulu lähetti ensimmäiset ylioppilaansa maailmalle, on oppimisympäristössä tapahtunut suuria muutoksia.
– Koulumaailma on mullistunut. Opiskelijan ja opettajan välinen suhde on ollut aivan erilainen 50 vuotta sitten. Siinä on iso ero.
Vanhemmat puuhasivat lukion Ylöjärvelle
Lakkiaisjuhlassa oli paikalla 11 alumnia, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi 50 vuotta sitten Ylöjärven yhteiskoulusta. Kaiken kaikkiaan vuonna 1966 ylioppilaaksi valmistui Ylöjärven yhteiskoulusta 14 opiskelijaa. Tuo oli ensimmäinen vuosi, kun oman kylän uudesta koulusta valmistui ylioppilaita. Koulu sijaitsi jo tuolloin Moisiolla.
– Silloin juuri valmistuneessa Moision koulussa oli niin vähän tilaa, että meidän luokkamme kävi koulua vahtimestarin omakotitalossa. Meillä oli niin pieniä ryhmiä, että mahduimme hyvin sinne, alumni Markku Uusitalo kertoo.
Kuten Uusitalo nosti juhlapuheessaan esille, monelle on itsestään selvää, että Ylöjärvellä on oma lukio. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut, vaan oppikoulua ja lukiota tänne alkoi puuhata aktiivinen vanhempien joukko. He perustivat kannatusyhdistyksen, jonka tarkoituksena oli perustaa yksityinen oppikoulu Ylöjärvelle. Oppikoulu aloittikin toimintansa vuoden 1958 syyskuussa kaksiluokkaisena. Myöhemmin oppikoulu täydentyi vielä lukiolla.
– Oli iso asia, kun ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat täältä. Oppikoulu ja lukio toivat lisää mahdollisuuksia ylöjärveläisille nuorille, jotka eivät olisi ehkä päässeet opintielle ilman omaa koulua.
Muutoksia menneeseen
Alumnit tulivat innokkaina seuraamaan tuoreiden ylioppilaiden lakitusta. Uusitalo oli ottanut jo talvella yhteyttä rehtoriin asian tiimoilta. Lakituksen jälkeen alumnit pääsivät tutustumaan Valon tiloihin tarkemmin.
– Kaikki innostuivat kutsusta, ja tulimme erittäin mielellämme tänne. Se, että omista juhlistamme on 50 vuotta, sykähdyttää jo täällä sisällä, Uusitalo tunnelmoi taputtaen rintaansa.
Uusitalo on seurannut lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoitusten muutosta läheltä, sillä hänellä on neljä lasta, jotka kaikki ovat hankkineet valkolakin.
– Meidän aikanamme opettajat opettivat ja me kuuntelimme. Näissä juhlapuheissakin kuului se, että oppilaiden oma aktiivisuus ja omat valinnat ovat kasvaneet.
– Nykyaikainen malli on se, että opiskelijat muodostavat ryhmän, jota opettaja sitten tukee. Sen olen omien lastenikin kohdalla huomannut, Uusitalo kertoo.
Työskennellessään Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtajana Uusitalo huomasi, että nuorilla kulkevat nykyään joka paikassa tabletit ja kannettavat tietokoneet mukana.
– Näitä teknisiä välineitä pitäisi ottaa enemmän mukaan opetukseen. Oppikirjat vanhenevat, mutta verkosta saa tämänhetkisen tiedon.
Innokkaana eteenpäin
Tuoreet ylioppilaat Emilia Tuomaala ja Jenni Korhonen jättävät vanhan opinahjonsa taakse haikein, mutta odottavaisin mielin.
– Nyt on yksi etappi takana. Tavallaan on haikeaa lähteä, mutta toisaalta odotan jo sitä, mitä tulevaisuus tuo, Tuomaala pohtii.
– Lähden tosi hyvillä mielin eteenpäin täältä. Nyt on vapautunut olo, Korhonen sanoo.
Hämeenkyröstä kotoisin oleva Korhonen tahtoi lähteä suorittamaan lukio-opintoja Ylöjärvelle, vaikka omalla kylälläkin olisi ollut lukio. Syitä Ylöjärvelle hakeutumiseen oli muutamia.
– Tänne sain järjestettyä kyydit paremmin. En halunnut jäädä Hämeenkyröön kouluun, koska tahdoin saada uusia asioita elämään.
Kolmen vuoden tiukan puurtamisen jälkeen kaksikon tunnelmat olivat katossa juhlapäivänä. Tulevaisuuden suunnitelmatkin alkavat olla selvillä.
– Lähden elokuussa Ruotsiin au pairiksi, joten sävelet ovat selvät ainakin ensi vuoden osalta. Kesän olen töissä Kaurasmäen Salessa, Tuomaala kertoo.
Korhonen tahtoisi päästä opiskelemaan taas uudelle paikkakunnalle.
– Hain opiskelemaan sairaanhoitajaksi Kuopioon, koska houkutti lähteä uusille vesille. Haluan lähteä vähän kauemmaksi katsomaan, millaista elämä sielläpäin on.
Molemmat valkolakin ansainneet nuoret ovat kesällä töissä, mutta rankan suorituksen jälkeen he ehtivät vähän hengähtääkin.
– Ehdin lomaakin pitää. Toivon, että pääsisin reissaamaan Suomessa kavereiden kanssa. Olisi hienoa päästä katsomaan sellaisia kaupunkeja, joissa en ole ennen käynyt, Tuomaala miettii.
Kommentointi on suljettu.