Vuonna 2012 perustettu FlexIT Finland on erikoistunut hydrauliikkaletkuasennelmien ja letkunippujen valmistamiseen uusinta teknologiaa hyödyntäen.
Letkuja valmistetaan eri laitteisiin, esimerkiksi nostureihin, metsä-, klapi-, maatalous- ja paalutuskoneisiin. Suurin asiakas on muun muassa kaivosteollisuuden koneita valmistava Sandvik. FlexIT Finland toimii myös hydrauliikkaletkujen ja liittimien maahantuojana.
– Pääasiakaskunta on laitteita valmistava teollisuus, kertoo yrityksen osakas Eero Lahtinen.
Yrityksen pääomistaja on italialainen liittimiä valmistava ja letkuja maahantuova Intertraco. Lahtisesta tuli kahden kollegansa kanssa FlexIT Finlandin pienosakkaita, kun yritys perustettiin Ylöjärvelle.
– Tämä on pääomia sitova toiminta ja tarvitsimme pääomistajan, jonka oli mahdollisuus rahoittaa alkua.
FlexIT Finland on kasvanut tasaisesti.
– Vieläkin olemme viime vuoteen verrattuna kasvu-uralla, mutta markkinat ovat nyt muuttuneet rauhallisemmaksi. Voi olla, että menemme aika samoihin kuin viime vuonna, Lahtinen ennustaa.
Vuonna 2022 yrityksen liikevaihto oli 14,7 miljoonaa euroa, mikä oli 1,8 miljoonaa euroa suurempi verrattuna vuoteen 2021. Nettotulos oli viime vuonna 903 000 euroa. Liikevaihto on noussut vuodesta 2020 noin viisi miljoonaa euroa.
Alussa yritys työllisti kymmenkunta henkilöä, tällä hetkellä 45.
Kolmessa vuorossa
FlexIT Finlandin tilat ovat olleet alusta alkaen Kuukujalla, Ylöjärven ja Tampereen rajalla.
Kasvun positiiviseksi ongelmaksi on muodostunut alkuperäisten 2 000 neliön tilojen käyminen pieniksi. Niinpä yritys levittäytyi jokunen vuosi sitten naapurikiinteistöön ja vuokrasi sieltä 900 neliömetriä hallitilaa. Hallissa valmistetaan letkunippuja. Maahantuontivarasto siirrettiin kaksi vuotta sitten Sarankulmaan, jotta saatiin tilaa kahdelle uudelle tuotantolinjalle.
Lisätilaa tarvitaan sillä letkuasennelmia tehtiin vuonna 2022 jo yhteensä 550 000 kappaletta ja letkunippuja 1 900 kappaletta. Esimerkiksi vuonna 2016 letkuasennelmia valmistettiin 300 000 ja nippuja 185 kappaletta.
– Asiakkaan etu on siinä, että saamme tehtyä ne helpommin ja ergonomisesti jigipöydällä, kun asiakas teki sen ennen hankalissa asennoissa koneen päällä.
Jopa 250 kiloa painavat ja yli kymmenen metriä pitkät letkuniput kuljetetaan asiakkaalle kuljetustelineissä ja viedään valmiina moduuleina tämän kokoonpanolinjalle.
Tuotannossa työskennellään kolmessa vuorossa. Monet tuotannon työntekijöistä ovat opiskelunsa päättäneitä nuoria. Uudet työntekijät tulevat tavallisesti rekrytointifirman kautta, mutta puolen vuoden kuluttua heidät palkataan yrityksen omiksi työntekijöiksi.
– Meiltä hyvin harvoin vaihdetaan toiseen työpaikkaan, Lahtinen sanoo ja kertoo, että yrityksessä ei ole kertaakaan käyty muutosneuvotteluja.
Yritys tekee yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Yliopistosta on tullut FlexIT Finlandille suomalaisia ja kansainvälisiä harjoittelijoita ja osa heistä on jäänyt yritykseen töihin.
Uutta teknologiaa
FlexIT Finland toi mukanaan uutena hydrauliikka-alalle Suomeen tuotantolinjan automatisoinnin sekä materiaalien jäljitettävyyden. Uusi teknologia oli kehitetty Italiassa.
FlexIT Finland tiloissa on yhdeksän puoliautomaattisolua, missä letkuasennelmat valmistetaan ja pakataan.
– Meillä on puoliautomaattiset laitteet, jotka mittaavat, merkkaavat, kiepittävät ja katkaisevat letkua.
Materiaalien jäljitettävyys on oleellinen osa letkujen valmistusta.
– Kun materiaalit tulevat valmistajalta, niistä pystytään aina viivakoodilla selvittämään mistä raaka-aine-erästä ne ovat. Jos esimerkiksi havaitaan, että jossain teräslaadussa on vikaa, pystymme asiakkaalle aina kertomaan missä heidän laitteessaan on käytetty kyseisen raaka-aine-erän osia.
Jäljitettävyys toimii myös siten, että tuotteen polku tuotannossa pystytään selvittämään sen valmistamisen ajankohtaa ja tekijää myöten.
Lahtisen mukaan edistyksellinen teknologia ja laadukkaat tuotteet ovat yrityksen elinvoimatekijöitä, kuten myös kapea-alainen erikoistuminen hydrauliikkaletkuihin ja letkunippuihin.
– Kasvamme kahdella tavalla: uusilla asiakkailla ja nykyisten asiakkaiden kasvaessa.
Lahtinen kertoo, että koronapandemian aikaan heidän tuotantonsa kasvoi. Ukrainan sota puolestaan vaikutti vielä vuosi sitten materiaalien saatavuuteen. Nyt tilanne on tältä osin helpottunut.
– Hinta-laatu-tuotteen toimituskyky -kombinaation pitää toimia. Varsinkin toimituskykyä punnittiin korona-aikana. Kun nämä kolme ovat kohdallaan, niin silloin ollaan aika hyvällä mallilla.
