Ensi viikolla vietetään valtakunnallista oppisopimusviikkoa. Oppisopimuskoulutus Suomessa täyttää tänä vuonna täydet 100 vuotta.
Oppisopimuslaki astui voimaan keväällä 1923. Oppisopimuksen pääasiallinen tarkoitus on tarjota ammattikoulutusta käytännön työn kautta. Aluksi oppisopimuksia solmittiin pääasiassa käsityöläisammattien parissa, mutta 1950- ja 1960-luvuilla oppisopimus laajentui voimakkaasti muun muassa teollisuuden aloille, mikä edisti hyvin ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.
1980- ja 1990-luvuilla oppisopimusjärjestelmä Suomessa vakiintui ja siitä tuli virallisesti tunnustettu osa suomalaista koulutusjärjestelmää. 2000-luvulta alkaen oppisopimus on edelleen kehittynyt ja sopeutunut nykyajan tarpeisiin. Tänä päivänä oppisopimuskoulutus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ammattitaidon hankkimiseen ja kehittämiseen joustavasti ja tutkinnon perusteet mahdollistavat tutkinnon osien yhdistämisen yksilöllisesti sekä tutkinnon osaa pienempien kokonaisuuksien opiskelun.
– Oppisopimus koulutusmuotona on hyvä tapa saada osaavaa työvoimaa ja se myös auttaa organisaatiota kehittämään työntekijöidensä osaamista, koulutuspäällikkö Marja Kivivuori Saskysta sanoo.
Hän mainitsee myös, että oppisopimus on suosittu sen käytännönläheisyyden vuoksi – osaaminen kehittyy oppisopimuksessa sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen että teoriaopintojen kautta. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija työskentelee oikeassa työympäristössä ja oppii samalla käytännön taitoja ja yrityksen tapoja toimia. Tästä hyötyy myös työnantaja ja oppisopimuksen vaikuttavuus onkin nähtävissä esimerkiksi yrityksen tehokkuuden ja kilpailukyvyn kasvuna, koska oppisopimuksen avulla yrityksen on mahdollista kouluttaa henkilöitä, joiden osaaminen vastaa parhaiten yrityksen tarpeisiin.
Perustutkinto valmiiksi oppisopimuksella
Hämeenkyröläiset Noa Paulus ja Riku Pekkanen aloittivat talotekniikan opinnot suoraan peruskoulun jälkeen Sasky Ammatti-instituutti Iisakissa ja valmistuivat putkiasentajiksi viime keväänä. Molemmat suorittivat tutkinnon loppuun oppisopimuksella ylöjärveläisen LVI Kurikan palveluksessa ja työllistyivät yritykseen suoraan valmistumisen jälkeen.
Pekkanen hakeutui ensin yritykseen kesätöihin ja jatkoi kesän jälkeen opintojen viimeisen vuoden oppisopimuksella. Paulus hankki samalta työmaalta ensin harjoittelupaikan ja teki myös tutkinnon loppuun oppisopimuksella.
Molemmat nuorukaiset kertovat, että oppisopimuksella opiskelu on ollut hyvin motivoivaa, koska tekemällä oikeita töitä oikealla työpaikalla oppii parhaiten. Oppisopimuksen ajalta palkka oli hieman pienempi, mutta ammattiin valmistumisen jälkeen palkka nousi, mikä motivoi suorittamaan opinnot loppuun, vaikka työpaikka oli jo muutenkin tiedossa.
Oppisopimuksessa parasta on Pekkasen ja Pauluksen mukaan ollut se, että siinä pääsee kunnolla kiinni työelämään sekä alan työtehtäviin ja rutiineihin. Se, että oppisopimuksella opiskellessa saa myös palkkaa, on myös ilman muuta hyvä asia.
Käytännön asiat oppisopimuksessa sujuivat poikien mukaan hyvin joustavasti, käytännössä oppilaitos ja työnantaja hoitivat paperityöt kuntoon. Molemmat ovat yksimielisesti sitä mieltä, että jos käsillä tekeminen ja käytännönläheinen työ kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti hakeutua ammatilliseen koulutukseen ja oppisopimukseen.
Oppisopimus yrittäjän näkökulmasta
Oppisopimuspäällikkö Harri Huhdanpää kertoo, että TAKKissa opiskelee vuosittain yrittäjän oppisopimuksella keskimäärin 100 yrittäjää. He hankkivat oppisopimuskoulutuksella lisäosaamista tai pätevyyksiä itsensä ja yrityksensä kehittämiseksi. Viime vuosina yrittäjien oppisopimuksissa ovat korostuneet muun muassa eri alojen esihenkilö- ja johtamiskoulutukset, palvelumuotoilu sekä digitaalinen markkinointi ja someosaaminen.
Lisäksi yrittäjät voivat oppisopimuksella suorittaa esimerkiksi oman toimialansa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon saadakseen todistuksen pätevyydestään. Myös erillisten tutkinnon osien suorittaminen oppisopimuksella on mahdollista.
Koulutuksen ajaksi yrittäjä tarvitsee mentorin (työpaikkaohjaajan), joka on useimmiten ulkopuolinen henkilö. Mentoriksi voidaan nimetä esimerkiksi joku TAKKin kumppaneista, yrittäjä voi myös etsiä ja ehdottaa mentoria itse. Suurin osa osaamisen hankkimisesta tapahtuu omassa yrityksessä työskennellen ja sitä täydennetään oppilaitoksen järjestämällä koulutuksella. Näin opittua pääsee heti soveltamaan oman yrityksen toimintaan ja koulutussisällöillä päästään tukemaan yritystoiminnan kehittämistä.
Henri Kauhanen haki yrittäjyyden peruspilarit
Lasten syntymän myötä Henri Kauhasen puoliso innostui ompelemaan lastenvaatteita. Harrastuksesta kasvoi vähitellen idea yrityksestä. Röntgenhoitaja ja sairaanhoitaja hyppäsivät tekstiilialan yrittäjiksi – syntyi Ommelkupla.
Kummallakaan ei ollut aiempaa yrittäjäkokemusta, mutta yrittäjätaustaa löytyy: molempien vanhemmat ovat yrittäjiä. Yrittäjyyden ammattitutkinnosta Kauhanen haki peruspilarit yrittäjänä toimimiseen.
– Koulutus antoi paljon oppia budjetointiin, taloushallintoon ja kannattavuuden laskemiseen, Kauhanen sanoo.
Kauhanen suoritti tutkinnon yrittäjän oppisopimuksella, jossa opiskelija saa mentorikseen toisen, kokeneemman yrittäjän.
– Yrittäjän oppisopimuksella opiskelu oli innostavaa, haastavaa ja kannustavaa. Kaikkein parasta oli se, että kaikki muutkin olivat yrittäjiä. Koulutuksesta sai vertaistukea, kannustusta ja mentorointia.
Kauhanen innostui oppisopimusopiskelusta niin, että jatkoi heti ammattitutkinnon perään johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen.
Ommelkuplalla on verkkokauppa sekä kivijalkakauppa Tampereella. Yrityksen päätuotteita ovat kankaat ja kaavat.
– Tulevaisuus näyttää hyvältä: haluamme kasvattaa liiketoimintaa, palkata lisää työntekijöitä ja vakiinnuttaa paikan tekstiilialan yrityksenä Tampereella.
Työnantajalla vahva rooli oppisopimuksessa
Oppisopimuspäällikkö Liisa Klinge Tredulta korostaa, että työnantajalla on vahva rooli oppisopimuksessa, koska opiskelija on työsuhteessa ja oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla. Opinnot suunnitellaan yhteistyössä työnantajan, opiskelijan ja oppilaitoksen kanssa ja työnantaja nimeää opiskelijalle työpaikalta pätevän ammattilaisen työpaikkaohjaajaksi.
Oppisopimus sopii kaiken kokoisiin organisaatioihin, yrityksiin ja myös kolmannelle sektorille. Oppisopimuksella työnantaja voi myös rekrytoida työntekijöitä tarpeensa mukaisesti ja kouluttaa heistä alansa osaajia. Opiskelijan voi rekrytoida ammatillisesta oppilaitoksesta tai suoraan työmarkkinoilta.
Työnantajalle oppisopimus on kustannustehokas tapaa syventää ja laajentaa jo olevan henkilöstön osaamista työtehtävien muuttuessa.
Oppisopimuksen keston määrittelee osaamistarve ja usein osatutkinto voikin olla koko tutkintoa sopivampi vaihtoehto. Tredussa aikuiskoulutuksen puolella uusia oppisopimuksia tehdään vuosittain yli tuhat eniten sosiaali- ja terveys-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu- sekä liiketoiminnan aloilla. Laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla Tredu, Sasky ja TAKK voivat vielä täydentää omaa koulutustarjontaansa.
Virroilla vahvaa yhteistyötä sote-alalla
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on jo usean vuoden ajan tehnyt oppisopimuskoulutuksen yhteistyötä Virroilla Keiturin Sote Oy:n kanssa. Tredulla on toimipiste Virroilla, mikä helpottaa yhteistyötä. Keiturin Sote Oy järjestää kaikille kuntalaisille sosiaali- ja terveyspalvelut Virroilla ja Ruovedellä. Sote-alan oppisopimus Virroilla tarjoaa opiskelijoille houkuttelevat näkymät.
– Valtaosa opiskelijoista tulee vakinaiseksi työntekijäksi opintojen päätyttyä, osastonhoitaja Kaija Huhtala¬ ikäihmisten asumispalveluista sanoo.
Huhtala kertoo, että työnantaja saa oppisopimuksilla tuiki tarpeellista, uutta työvoimaa ja omien työntekijöiden osaamista saadaan kasvatettua. – Koulutamme mm. hoiva-avustajia lähihoitajiksi.
– Suurin osa oppisopimusopiskelijoista on hyvin motivoituneita. Osa opiskelijoista on ensin suunnitellut muita kuin ikäihmisten hoitoon liittyviä tehtäviä, mutta lyhyt työjakso ikäihmisten parissa on saanut kuitenkin kiinnostuksen heräämään.
