Keskustelu yrittäjien konkursseja aiheuttavista eläkemaksuista velloo valtoimenaan. Käynnissä on ”syyllisten” osoittelu. Eläkelakiuudistuksen aikaansaaneet: valtion budjettivaje ja eläkeyhtiöiden rahoitustarve ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Parannusten sijaan eräässäkin mielipidekirjoituksessa keskityttiin poliittiseen mustamaalaukseen, ”yrittäjien seteleiden heittelyyn Ruotsinlaivalta mereen” ja yrittäjyyttä/yrittäjäjärjestöjä palvelemattomaan vastakkainasetteluun (AL 30.8.).
Perustan mielipiteeni yli 40 vuoden yrittäjyydellä ja kokemuksilla pienyrittäjien auttajana. Yhtä hyvin kuin palkansaajien, yrittäjien tulee maksaa omaa eläketurvaansa. Yrittäjillä oli liian suuri houkutus ja mahdollisuus maksaa liian vähän. Tähän epäkohtaan viime hallituskaudella tehty uudistus on pyrkinyt vaikuttamaan. Riittämättömien maksujen seurauksena valtion budjetista maksetaan vuosittain tätä eläkkeiden rahoitusvajetta reilusti yli miljardin euron edestä.
Yrittäjyytensä pohjaksi asianmukaisesti tehdyissä laskelmissa tulee ottaa huomioon myös eläkemaksu. Itse neuvonnassani olen aina painottanut talousarviossa käänteistä tapaa. Määritellään ensin, miten paljon minä haluan tai tarvitsen ja muiden kulujen, mukaan lukien yel-maksu, jälkeen millä liikevaihdolla ansiotaso on saavutettavissa.
Yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen yrittäjiä on pahoissakin vaikeuksissa. Kategorinen väittämä siitä, että uusi yrittäjäeläkelaki on syy yrittäjien konkursseihin, ei pidä paikkaansa. 1990-luvun laman yrittäjänä kokeneena, en toivo vastaavan ikinä toistuvan. Joten uskon vakaasti siihen, että nykypäivänä ei ole niin typerää puoluetta tai lainsäätäjää, joka ei ymmärtäisi terveen yrittäjyyden merkitystä kansan- ja valtiontaloudelle. Poliittisten syiden perusteella osoittelun sijaan, tuetaan yrittäjiä ja kannustetaan yrittäjyyteen.
Yrittäjien eläkelain mahdolliset epäkohdat tulee korjata. Mutta luvataan, että ei luvata yrittäjille eläkemaksujen kokonaisuutena vähentyvän.
Kari Pusa
yrittäjä/tukiyrittäjä evp
Kangasala
