Ylöjärvellä kiisteltiin viime viikolla yksityistiehen liittyvistä asioista. Otavallan yksityistien vuosikokouksessa napit vastakkain olivat sekä hoitokunta että tieosakkaat. Suomen tieyhdistyksestä kerrotaan, että yksityistiestä syntyvät riidat ovat tavallisia ja ne voivat aiheuttaa pahaakin naapurivihaa.
Mäkelä (vas.) ja tieisännöitsijä Rauno Pajunen.
Otavalta on yksi Suomen suurimmista yksityisteistä, siinä on tieosakkaita noin 250. Yksityistien asiat ovat aiheuttaneet riitaa jo vuosien ajan, ja valituksia on tehty jopa maaoikeuteen saakka. Moision koulun auditoriossa pidetty vuosikokous ei sujunut ongelmitta, sillä kärhämää aiheuttivat niin tieisännöitsijän palkkakulut kuin viime kesän vuosikokouskin.
– Tämä vuosi on ollut hoitokunnan kannalta työntäyteinen. Toivottavasti seuraavalla hoitokunnalla on helpompaa, puheenjohtaja Seppo Mäkelä totesi kokouksen avauspuheenvuorossaan.
Vuosikokous lähti verkkaisesti liikkeelle, kun pelkästään nimenhuuto ja valtakirjojen tarkastus kesti reippaasti yli tunnin. Sali täyttyi huokailusta ja voivottelusta. Valtakirjojen käsittelyn jälkeen ei mennyt aikaakaan, kun puheenjohtaja ilmoitti, että jonkun toimikunnan jäsenen puhelimeen oli lähetetty muutama valtakirja, jotka piti vielä merkata ylös. Muutama tieosakas tulistui kesken kokouksen saapuvista valtakirjoista.
– Valtakirjathan on voinut lähettää kuka vaan, närkästyneiden osakkaiden seasta kuului.
Puheenjohtaja Seppo Mäkelä totesi, että tieosakkailla on oikeus valittaa valtakirjojen hyväksymisestä.
Melkein heti perään eräs osakas kysyi, saako hänkin nyt vastaanottaa puhelimeensa valtakirjoja tieosakkailta, jotka eivät ole kokouksessa läsnä.Toimikunta hylkäsi ehdotuksen välittömästi, ja kysymys aiheutti mollausta ja huutelua osakkaiden kesken.
”Tieriita toimii ukkosenjohdattimena”
– Yleensä on niin, että
tieriidan takana ei oikeasti ole tie vaan jokin ihan muu syy. Eripuraa voi syntyä esimerkiksi siitä, että joku isäntä on aikoinaan katsellut vähän sillä silmällä naapurin emäntää. Yhteisestä tiestä riitely on ikään kuin helppo tekosyy, ja se toimii ukkosen johdattimena, Suomen tieyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Rahja paljastaa.
Hän kertoo, ettei tarkkoja lukuja yksityistieriidoista ole mutta riidat työllistävät yhdistyksen henkilökuntaa riittävästi. Yksityisen tieyhdistyksen osakkaat ottavatkin usein riitatilanteessa yhteyttä Suomen tieyhdistykseen.
– Neuvontapuhelimessamme saa apua ja ohjeistusta erilaisiin ristiriitatilanteisiin, mutta me emme lähde tapauksia yksityiskohtaisesti selvittelemään, sillä selvittely on loputon suo, Rahja perustelee.
Otavallan yksityistien vuosikokouksessa eripuraa aiheutti myös viime kesän vuosikokous, jonka Ylöjärven kaupungin tekninen lautakunta hylkäsi kokonaisuudessaan tehtyjen valitusten vuoksi. Osa tieosakkaista halusi käydä hylätyn vuosikokouksen uudelleen, mutta asiasta ei äänestetty.
– Häiritsijät, menkää eteiseen, uuden vuosikokouksen vaativille huudeltiin.
Rahja kommentoi asiantuntijan näkökulmasta, että uuden vuosikokouksen vaatiminen on paikallaan, jos edellinen on mitätöity.
– Jos vuonna 2014 pidetty vuosikokous on kokonaisuudessaan mitätöity, ei mitään päätöksiä ole tehty ja kokous pitäisi järjestää uudelleen.
Rahjan mukaan tieriidat pitäisi lähtökohtaisesti selvittää osapuolien kesken, sillä kukaan ulkopuolinen ei tule automaattisesti sopijaksi. Kokouksissa pitäisi pyrkiä saamaan asioihin jonkinlainen ratkaisu, ja jos joku on tyytymätön, hänellä on oikeus valittaa ensimmäiseen oikeusistuimeen eli kuntansa tekniseen lautakuntaan.
– Tielautakunta tarkastelee asiaa objektiivisesti ja tutkii, ovatko päätökset lainvoimaisia. Seuraava valitusaste tielautakunnasta on maaoikeus.
Maksut usein riitelyn syynä
Rahja kertoo, että Suomen tieyhdistykseen otetaan yhteyttä samoista asioista, joita esimerkiksi Otavallan vuosikokouksessa käsiteltiin.
– Meiltä kysytään tiemaksujen suuruudesta ja siitä, miten ne määräytyvät osakkaiden kesken. Myös yksityistien kunnosta tarvitaan neuvontaa, sillä osa tieosakkaista haluaisi tien parempaan kuntoon, kun toisen osan mielestä kunnostus on tarpeetonta, Rahja kertoo.
Riitaa saattaa tulla, jos esimerkiksi tien loppupää on huonossa kunnossa eikä tien alussa asuva käyttäjä halua maksaa kunnostuksesta, joka ei hänen ajoaan koske.
– Tietä voi käyttää vaikka maanviljelijä, joka tarvitsisi tielle kantavuutta, eikä mökkiläinen halua maksaa siitä.
Otavallan tiemaksuista päätettiin viimeksi viime vuoden surullisen kuuluisassa vuosikokouksessa. Maksut muuttuivat siten, että kesäasuttavista loma-asunnoista maksetaan sama yksikköhinta kuin ympäri vuoden asuttavista loma-asunnoista. Ennen vuoden 2014 vuosikokousta kesäasujien yksikkömaksut olivat olleet pienemmät, koska mökeille ei ole liikennettä talvisin.
– Viime vuoden kokoushan kumottiin. Eikö rahat ylimääräisistä yksiköistä pitäisi silloin palauttaa liikaa maksaneille? osakas muistutti hoitokuntaa ja sai oksakseen tuhahtelua ja ärsyyntyneitä katseita.
Rahjan mukaan yleinen sääntely on, että kesäasuttavasta asunnosta maksetaan vähemmän kuin ympäri vuoden asuttavasta lomakiinteistöstä.
– Maanmittauslaitoksen suositusten mukaan kesäasujan pitäisi maksaa vähemmän, hän puolustaa.
Ongelmaan törmätään siinä kohtaa, kun joku kesämökkiläinen ajelee talvella mökilleen tarkastuskierrokselle ja naapurit näreissään panevat vierailun merkille. Rahja sanoo, että mökki kuuluukin käydä tarkastamassa kerran talvessa ja ettei tarkastuskäynti tee kesämökkiläisestä talviasujaa millään.
– Valitettavasti taitaa olla niin, että siellä aiheutuu yleensä riitoja, missä suomalainen tapaa toisen suomalaisen, Rahja summaamaa lopuksi.
