Mitkä kunnat jäävät eloon megatrendien valtavirrassa? Valtiotieteiden tohtori, tutkimusjohtaja Timo Aro vastasi kysymykseen keskiviikkona Kunnallisjohdon seminaarissa Lahdessa. Alue- ja väestönkehitykseen erikoistunut Aro sanoi runsaalle tuhannelle kunta-alan päättäjälle ja vaikuttajalle, että maamme kunnat eriytyvät ja erilaistuvat. Suomen kuntakartalla on kasvavia, supistuvia, uudistuvia ja sinnitteleviä kuntia.
Timo Aro heitti Sibeliustalon seinälle reippaan tuhannen kuulijansa herätykseksi valokuvan, jossa lattialla on petollisen liukas banaaninkuori, jonka päälle juuri joku askeltaa.
– On hyvä muistaa, ettei ole yhtä kuntaa, vaan maassamme on monenlaisia kuntia.
Aro listasi, että kaupunkialueilta löytyvät pääkaupunkiseutu, metropolialue, suuret C6-kaupungit eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku, yhdeksän yli 100 000 asukkaan kaupunkia, yli 50 000 asukkaan C21- tai C23-kaupungit, 57 seutukaupunkia sekä liki 40 suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntaa.
– Maaseutualueilla ovat kaupunkien läheiset maaseudut, maaseutukeskukset tai -taajamat, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu.
Aro kuvaa nykyistä kuntien toimintaympäristöä moni-ilmeiseksi.
– Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat koronakriisin rytmihäiriön jälkeen, mutta työn ja vapaa-ajan monipaikkaisuus tasoittavat alueellista kehitystä.
Aro muistuttaa, että harmaa siirtymä etenee vääjäämättä, ja se vaikuttaa kaikkien alueiden kehitykseen sijainnista ja koosta riippumatta.
– Osaaja- ja työvoimapula leviävät yhä useampiin työtehtäviin. Osaaja- ja työvoimapula ovat alueiden kasvun pullonkaulana.
Aro korostaa, että vihreä siirtymä lisää merkittävästi teollisuuden investointien määrää, mutta vihreä siirtymä jakautuu alueellisesti epätasapainoisella tavalla.
– Liikenteen, koulutuksen ja sijainnin ”pyhä kolmiyhteys” toimii edelleen kasvun ja kehityksen katalysaattorina, Aro teroittaa.
Aro herättelee, että alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen jatkuu, ja ne vaikuttavat kaikilla aluetasoilla.
Aluekehityksen tilannekuvat piirtävät selkeän näkymän Suomen kasvoista.
Puolet maamme väestöstä asuu Turku-Tampere-Kouvola-kehän sisäpuolella. Vihreän siirtymän teolliset investoinnit keskittyvät erityisesti Rannikko-Suomeen.
Nyt kuolleiden enemmyys on uusi normaali, eli syntyneiden enemmyydestä on siirrytty kuolleiden enemmyyteen vain yhden sukupolven aikana.
Vieraskielisen väestön määrä on 20-kertaistunut vain yhden sukupolven aikana vuosina 1990-2022. Työllisyyden ja terveyden maantieteessä on edelleen suuret alueelliset erot maan eri osien välillä.
Yritystiheys eli toimivien yritysten määrä suhteessa väkilukuun on korkein Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaan kolmiossa ja Lapissa. (Tieto vuodelta 2022).
Kilpailu niukkenevista resursseista kiristyy
– Mitä aluekehityksen tilannekuvien sisällöistä seuraa? Alueiden välinen kilpailu niukkenevista voimavaroista, etenkin inhimillisestä pääomasta ja huomioarvosta, kiihtyy ja kiristyy, Timo Aro sanoo.
Aro lisää, että kovan elinvoiman ohella korostuu pehmeään elinvoimaan, erottautumiseen ja identiteettiin liittyvät tekijät sekä jatkuva uusiutumis- ja sopeutumiskyky.
– Alueet jakautuvat erilaisiin ryhmiin mahdollisuuksien, sijainnin, ominaisuuksien, mainekuvan ja tulevaisuuden potentiaalin perusteella, Aro avaa.
Aron mukaan kunnat eriytyvät ja erilaistuvat.
– Kasvavissa kunnissa on hyvä väestö-, työpaikka- ja yritysdynamiikka, korkeakouluja, kasvu lisää kasvua ja myönteinen kierre.
– Uudistuvat kunnat toipuvat rakennemuutoksista, ja ne löytävät uudet kasvavat toimialat, kuten matkailu- ja vapaa-ajankeskittymät.
– Sinnittelevissä kunnissa väestö-, työpaikka- ja yrityskehitys on maltillisesti alenevaa, mutta niissä on perusta menestymiselle olemassa ja tavoitteena on uusi suunta.
– Supistuvissa kunnissa väestö-, työpaikka- ja yrityskehitys on pitkään alenevalla uralla. Ikärakenne vinoutuu. Sijainti on haitta.
Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen
Entä maamme sinnittelevät ja supistuvat kunnat? Timo Aro kannustaa tunnistamaan pragmaattisen ja realistisen tilannekuvan oman kunnan asemasta ilman pilvilinnoja ja kaiken korjaava ihmettä.
– Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on kaiken a ja o. On hyväksyttävä ajatus vähäisestä tai negatiivisesta kasvusta. Mutta voidaan siitä huolimatta selvitä panostamalla asukkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun.
Aro kannustaa tekemään huolellisen arvion vaihtoehtoisista toiminta- ja selviytymismalleista.
– Mitkä asiat ja tekijät ovat omien valintojen, päätösten ja tekojen takana ja vastaavasti mitkä eivät ole.
Aro suosittelee oman toiminnan ja tekemisen optimointia.
– Kun realiteetit on tiedossa, on uskallettava valita oma polku.
– Satsaaminen alueen asukkaiden ja toimijoiden pitovoiman lisäämiseen sekä osallisuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen on tepsivä lääke.
Aro kehottaa ottamaan huomioon, että 2020- ja 2030-luvuilla maamme väestö vähenee, vanhenee, keskittyy, eriytyy, monikielistyy, monipaikkaistuu, sinkkuuntuu ja kaupunkiseutuistuu.
– Tämän vuosi tarvitaan lisää työtä ja työllisiä. Työikäisten määrä kasvaa väestöennusteen mukaan vain suurimmilla kaupunkiseuduilla ja pistemäisesti muutamilla paikkakunnilla vuoteen 2040 mennessä, Aro tarkentaa.
Esimerkiksi Tampereen seudulla työikäisten määrän odotetaan kasvavan 21 000 ihmisen verran.
MATTI PULKKINEN
