Ahven ja kuha ovat kesälomakalastajan ykköskohteita – Ylöjärven vesistöistä nousee monen kokoista kalaa

Kyrösjärvestä ongitun kuhan alamitta on selvästi Näsijärven kuhaa pienempi.
Matalikot ja niiden reunat ovat kesäaikaan potentiaalisia ahvenpaikkoja. Kuva: Ismo Kolari

Ahven ja kuha ovat kesälomakalastajan ykköskohteita. Ahventa löytyy kaikkialta ja sitä voi kalastaa sekä vapavälineillä että pyydyksillä. Katiska on helppo väline, jolla ahvenia voi tavoitella niin kutuaikaan keväällä kuin kesähelteilläkin. Myös kuha voi uida katiskaan, mutta se ei kuitenkaan ole erityinen kuhapyydys.

Pyydyskalastus on selvästi vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Monille aktiivinen vapakalastus on se ainoa ja oikea tapa. Kuvaavaa on, että vielä 2000-luvun alussa vapakalastajat kalastivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vain noin neljänneksen kuhasaaliista ja verkkokalastajat käytännössä loput. Viime vuosina vapaa-ajankalastuksen noin 3 miljoonan kilon kuhapotista vetouistimilla, heittovavoilla ja muilla vapavälineillä on saatu jo lähes 2/3.

Ahvenenkalastuksessa ei ole tapahtunut yhtä rajua muutosta, sillä katiskalla ja verkolla pyydetään edelleen melkoisesti ahvenia. Luken tilastot kuitenkin osoittavat, että heittokalastuksen ahvensaalis on moninkertaistunut 20 vuodessa. Se oli vuonna 2020 jo lähes 2 miljoonaa kiloa.

Onginnan ja pilkinnän osuus on sen sijaan selvästi laskenut, mikä kertoo harrastajamäärien vähenemisestä. Vaikka onginta on edelleen yleisin kalastustapa, onkijoiden joukko on harventunut puolella miljoonalla.

Varsinkin syksyllä isot ahvenet eivät epäröi iskeä isoihinkaan vaappuihin. Kuva: Ismo Kolari

Lämmin vesi kasvattaa poikaset ja köriläät

Ahvenkalat kasvavat parhaiten lämpimässä. Kuhalla ja ahvenella kasvua tapahtuu lähinnä yli 10 asteisessa vedessä, ja kasvun optimilämpötila on yli 20 astetta ‒ kuhalla jopa yli 25 astetta. Ahven onkin hyötynyt kuhan ohella ilmaston lämpenemisestä. Hellekesinä veden lämpötila on noussut viikoiksi reilusti yli 20 asteeseen, jolloin sekä pikkupoikaset että isommat köriläät kasvavat nopeasti.

Pikkuahvenet jahtaavat eläinplanktonia, ja yksilöiden kasvaessa ruokavalikoimaan ilmestyy pohjaeläimiä sekä isoilla ahvenilla kaloja. Raitapaidat syövät myös vesihyönteisiä. Reliktiäyriäisiä tankataan esimerkiksi Näsijärvessä ja muissa vesissä, missä sellaisia esiintyy.

Kuhat siirtyvät kalaravintoon jo varhain. Isommilla kuhilla kalat, kuten Näsijärvellä muikku ja kuore, ovat ehdotonta pääravintoa. Järvestä riippuen yleisin kuhan ravintokala voi olla myös ahven tai särki. Kuha ja ahven ovat kannibaaleja, joten yhtä hyvin oma suku kelpaa vatsan täytteeksi.

 

moi
Lämpimien kesien ansiosta ison ahvenen määrä järvissämme on lisääntynyt. Kuva: Ismo Kolari

Pitkä sesonki alkukesästä syksyyn

Viehekalastuksessa pitkä yhtäjaksoinen avoveden ahven- ja kuhasesonki käynnistyy varsinaisesti vesien lämmetessä kesäkuussa ja jatkuu pitkälle syksyyn. Jigikalastus on erittäin suosittua ja tehokasta. Monelle jigittäjälle ahven tai kuha ovat ykköstavoitteita. Kun uistelusaaliit alkavat syksyllä hiipua kuhien jättäessä pintavedet, jigittely toimii edelleen hyvin.

Matalikot ja niiden reunat muutaman metrin syvyydessä ovat kesäaikaan potentiaalisia ahvenpaikkoja. Ahvenparven voi löytää matalasta metrin vedestä tai varsinkin loppukesällä ja alkusyksyllä syvemmältä 5‒10 metristä.

Kesäaikaan kookkaat ahvenet saalistavat pikkukalaa ulapan pinta- ja välivesissä. Kuha- tai lohikalan uistelun oheistuotteena kyytiin voikin nousta ennätyskarkea ahvenkörmy. Varsinkin syksyllä syömäpäällä olevat isot ahvenet eivät epäröi iskeä isoihinkaan vaappuihin.

Ahvenparven voi löytää loppukesällä ja alkusyksyllä syvemmältä 5‒10 metristä. Kuva: Ismo Kolari

Ennätyskala odottaa pyytäjäänsä

Toistuvien lämpimien kesien ansiosta ison ahvenen määrä järvissämme on lisääntynyt. Myös kuhakantojen tilanne on erittäin valoisa. Esimerkiksi Näsijärvessä on runsaasti monen kokoista kuhaa, ja useampikiloinen saaliskala alkaa olla melko yleinen. Pienempää kuhaa on kasvussa runsain mitoin.

Uistelussa ja muussa kalastuksessa kannattaa pitää järki päässä ja kalastaa vain tarpeellinen määrä saalista kyytiin. Monet kalastajat käyttävät kuhalle omaa, kalastusasetuksen mukaista 42 cm alamittaa suurempaa minimimittaa. Messinkikyljet saavatkin nopeasti lihaa luiden ympärille kun ravintotilanne on hyvä.

Kyrösjärven kuha on selvästi hidaskasvuisempi kuin esimerkiksi Näsijärven kuha, joten Kyrösjärvellä on toistaiseksi voimassa kuhalle alennettu 37 cm alamitta, jotta tiheää kantaa voidaan helpommin hyödyntää.

Lisätietoja lähialueen kalastuksesta: kuhamaa.fi.

Kalastonhoitomaksun voi lunastaa osoitteessa eraluvat.fi ja uistelu- ja kalastusluvat osoitteesta kalapassi.fi.

Ismo Kolari