Ensimmäiseksi haluan kiittää Tapani Tienaria kirjoituksesta koskien monitoimitalon suunnittelun aloittamiseksi kirjaston viereiselle tontille. Olen samaa mieltä, että monitoimitalon suunnittelu tulisi nivoa yhteen kirjaston saneeraussuunnittelun kanssa, jolloin saadaan synergiaetuja ja todennäköisesti kustannussäästöjä.
Monitoimitaloa, jossa pääpainona on kulttuuri, on odotettu jo kauan. Nyt sen suunnittelun aloitus taas ilmeisesti siirtyi. Prisman peltihallille kyllä näytetään vihreää valoa.
Ympäristölautakunta teki päätöksen Karhen koulun purkamisesta rakennustarkastaja Johanna Venäläisen esityksestä huolimatta. Koulurakennuksen purkua vastustivat lausunnossaan sekä Maakuntamuseo että ELY-keskus. Karhen koulu on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka sijaitsee kylätien varrella sillan kupeessa korkealla mäellä ja toimii kylän maamerkkinä. Koulu ei ole pelkästään arvokas rakennuksena vaan edustaa myös jatkuvuutta ja on siten merkityksellinen kyläyhteisölle – kylän identiteetille.
Maakuntakaavassa Karhen koulu on merkitty osaksi maakunnallisesti arvokasta Karhen kulttuurimaisemaa ja koulu on yksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista. Koulu on eräs Pirkanmaan ympäristökouluista. Muita kouluja ovat Mahnalan ympäristökoulu Hämeenkyrössä, Teiskossa sijaitseva Terälahden luontokoulu Korento ja Virroilla ympäristökoulu Kuukkeli.
Mahnalassa koulun pihapiirin muodostavat Vanha koulu (1903, peruskorjaushanke 2021-), uusi rakennus (2018) ja koulupuutarha sekä Mahnalan harjun rinteen suojassa pihakota, kenttä, keinut ja kiipeilytelineet.
Lue myös: Ympäristölautakunta myönsi Karhen koululle purkuluvan – Asiasta käytiin äänestys
Ympäristökoulun asemaa tulee tukea ja se on myös vetovoimatekijä uusille asukkaille ja Ylöjärven kaupungille. Vanhan koulurakennuksen säilyttäminen tukee ympäristökoulun asemaa. A-insinöörit on laatinut kuntotutkimuksen Karhen koulusta tämän vuoden tammikuussa. Kuntotutkimus ei johtopäätöksissään edellytä rakennuksen purkua.
Vanhin osa rakennuksesta on rakennettu 1800-luvulla, koulua on laajennettu 1929 ja sittemmin kunnostettu ja laajennettu (liikuntasali) 1980, 2006 ja vesikatto on uusittu 2010. Kuntotutkimus perustuu siihen oletukseen, että koulutoiminta tiloissa jatkuu – vaihtoehtoista toimintaa ei ole esitetty. Tämä seikka vaikuttaa olennaisesti korjauskustannuksiin.
Sali on hyvässä kunnossa ja se on edelleen koulun käytössä. 1980–luvun ”korjausten” seurauksena rakennusta on saneerattu tavalla, joka ei ota hirsirakenteen ominaisuuksia huomioon. Kuntotutkimuksessa todetaankin, että kunnostukset tulee tehdään rakennuksen ehdoilla ja asiantuntevien suunnittelijoiden toimesta.
Rakennuksen korjaus voidaan tehdä osissa ja siten, ettei sitä ylikorjata, vaan tehdään korjaukset, jotka ovat tarpeellisia. Verrattuna Räikkään, jossa muun muassa rakennuksen kantavaa runkoa oli ”rusikoitu” ja poistettu, on Karhen koulu hyvässä kunnossa ja korjauskelpoinen.
Korjauskustannukset ovat eri luokkaa kuin Räikällä. Sisäilman laatuun vaikuttavia vaurioita on lähinnä rakennuksen lounaispäädyssä (esimerkiksi erityisluokka- ja keittiö). Vauriot ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta niille ei ole tehty mitään?
Rakennuksen yläpohjan rakenteet ovat hyvässä kunnossa, samoin hirsien sisäpinnat. Lahovaurioita tämän ikäisessä talossa löytyy usein, mutta ne voidaan paikata suhteellisen helposti.
Alapohjan uusiminen ei tarkoita sitä, että koko alapohja uusitaan, vaan esimerkiksi vanhat eristeet poistetaan, rossipohja kunnostetaan ja uusi hengittävä eriste puhalletaan tilalle. Sisäpuoli on lisäeristetty mineraalivillalla, mikä ei hirsirakennuksen kyseessä ollen ole suotavaa.
Lisäksi kuntotutkimuksessa epäillään, että käytetty lastulevy sisältää formaldehydiä. Korjausehdotuksena on, että lisälämmöneriste poistetaan ja lämmöneristys tehdään ulkopuolelle. Ulkopuolinen lisäeristys vaikuttaa aina rakennuksen ulkonäköön muun muassa siten, että ikkunat ”painuvat kuopalle”. Itse en lähtisi ulkopuoliseen lisälämmön eristykseen vaan eristäisin sisäpuolelta hengittävällä eristeellä, vaikkakin suositus on ulkopuolinen eristys.
Karhen koulun koko on 764 neliömetriä ja tilavuus 2 710 kuutiometriä. Koulutontin pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria. Uuden koulun rakentaminen nykyistä koulua purkamatta on mahdollista.
Karhen alueella on käynnissä osayleiskaavan suunnittelu, jossa määritellään myös suojeltavat rakennukset ja kohteet. Koulun tontille uudelle koululle löytyy useita vaihtoehtoisia paikkoja. Uuden koulun pinta-alan ei tarvitse olla suuri, koska nykyinen sali voi edelleen toimia koulun salina.
Vanhan koulun saneeraus voidaan tehdä samanaikaisesti uuden rakentamisen kanssa. Myös vanhan ja uuden koulun liittäminen samaan lämmitysjärjestelmään on järkevää.
Lue myös: Ely-keskus: Karhen koululle ei tule myöntää purkulupaa – Näin asiaa perustellaan
Vanhan koulun tiloille löytyy käyttöä. Mahnalassa vanha koulu on edelleen koulukäytössä. Kukkolankosken koulu Torniossa on kyläyhdistyksen omistuksessa. Siihen on saatu avustuksia esimerkiksi katon korjaukseen. Koulussa on kaksi luokkaa kyläyhdistyksen käytössä, yksi luokka on asuntona ja lisäksi on pienempi tila vuokrattavissa retkeilijöille ja kylän asukkaiden vieraille.
Nummisten vanha koulu Mäntsälässä myytiin yksityisille ja nyt siellä toimii hyvinvointiyritys. Saurio omassa kaupungissamme on Kulttuuriosuuskunta Saurion hallussa ja sitä remontoidaan talkoiden ja avustusten voimin.
Vanhan koulun toiminta uuden koulun rinnalla ja osana koulun toimintaa on helppo perustella. Ympäristökasvatukseen perustuva iltapäiväkerho, muu kerho- ja työpajatoiminta sekä lapsille että aikuisille, opastuspiste ja yöpymistilat retkeilijöille (Seitsemisen läheisyys), kyläyhdistyksen toiminta ja niin edelleen. Karhella on nyt jo matkailutoimintaa ja vanhan koulun kunnostus tukee myös matkailua.
Mielestäni purkupäätös ei ole perusteltu. Karhen koulu pitää poistaa purkulistalta.
Yksityisellä kaupunkilaisella sekä yhdistyksillä on valitusoikeus ympäristölautakunnan päätöksestä. Karhen koulu on kaupungin omistama eli meidän kaupunkilaisten omistuksessa. Siispä koulusta tulee pitää edelleen huolta: tuuletusaukot sokkelissa aukaista, ilmastointi – ainakin tuuletus päällä, vessat vedetään, ja että tiloissa on peruslämpö.
Taina Väisänen
Ylöjärven Kulttuuriparlamentin jäsen, Arkkitehti SAFA
