Ylöjärven Kurussa toimivan moottorikelkkaseuran Kuru Kelkkailijoiden jäsenmäärä on kasvussa. Iso ansio tästä kuuluu ilmojen herralle, joka on suonut myös Pirkanmaalle runsaslumisen talven.
Kelkkailun suosio vaihteleekin vuosittain lumitilanteen mukaisesti. Kuru Kelkkailijoille lumisateet tulivat kuin tilauksesta. Nyt kurulaisseura pääsee viettämään juhlavuottaan hienoissa ajokeleissä.
– Kuru Kelkkailijoille kuuluu hyvää. Toimintamme on aktiivista. Jäsenmäärä on kasvanut, ja nyt jäseniä on 65–70. Tämä on kelilaji, ja nyt kelit suosivat, Kuru Kelkkailijat ry:n kilpailutoiminnasta vastaava Juha Leppälahti kiteyttää seuran tunnelmat.
Kuru Kelkkailijoiden toiminta-alueella kelkkareitit ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Kurusta voi kurvailla aina Virroille ja Kihniöön saakka – ja tarvittaessa jopa niitäkin pidemmälle.
– Reittejä on käytössä runsaasti. Urat kunnostetaan aina tarvittaessa, yleensä lumisateen tai kovan käytön jälkeen. Etenkin viikonloppuisin reiteillä ajetaan paljon, Leppälahti kertoo.
Reittien kunnostuksesta vastaa Pirkanmaan maastoreittipooli ry, jonka tarkoituksena on turvata ja kehittää Pirkanmaan maastoreittien ympärivuotista käyttöä, kunnostamista, hoitamista ja merkkausta.
Poolin talven tehtäviin kuuluu kelkkareitistöjen lanauksen hoitaminen Ylöjärven, Virtain, Kihniön ja Ruoveden kuntien alueilla. Hoidettavaa reitistöä on yli 250 kilometriä. Pooli saa rahoituksensa alueen kunnilta, reittien käyttäjiltä sekä palveluntuottajilta.
Kuru Kelkkailijoiden jäsenelle poolimaksu on 70 euroa vuodessa. Seuraan kuulumattomat maksavat 100 euron poolimaksun. Reiteille saa myös 50 euron viikkoluvan tai 15 euron vuorokausiluvan. Kuru Kelkkailijoiden jäsenyys maksaa puolestaan 30 euroa vuodelta.
Etuja ja velvoitteita
Kelkkailuharrastus alkaa moottorikelkan hankkimisella. Käytettyjä kelkkoja on myynnissä esimerkiksi internetin myyntipalstoilla tuhansia. Hinnat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta noin 10 000 euroon. Toki kelkkailua voi kokeilla ensin vuokrakelkalla.
– Kun on saanut kelkan alleen, kannattaa liittyä kelkkaseuraan. Jäseneksi on helppo liittyä internetissä. Liittymisen jälkeen kannattaa tutustua muihin kelkkailijoihin seuran tapahtumissa ja kokouksissa. Kelkkailijat ovat leppoisaa väkeä, Leppälahti kannustaa.
Esimerkiksi Kuru Kelkkailijoiden jäsenyys oikeuttaa seuran omien urien luvalliseen käyttöön. Tällaiset urat ovat käytössä, jotta kotinurkista pääsee helposti siirtymään hoidetuille reitistöille ilman kiusallista peräkärryrahtausta. Kuru Kelkkailijoiden jäsen on myös oikeutettu Suomen Moottoriliiton lisenssiin.
Jäsenyys tuo tietysti myös velvoitteita, joista tärkein on seuran sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen. Lisäksi seuran jäsenien toivotaan osallistuvan seuran toimintaan.
Ohjeiden noudattaminen on tärkeää, jotta moottorikelkkailun maine kaiken kansan silmissä saa yhä enemmän hyväksyntää. Juha Leppälahden mukaan kelkkailijoihin suhtaudutaan tänä päivänä jo melko hyvällä tavalla.
– Ei meistä puhuta pahaa. Kun kelkkailu pysyy asiallisena eikä kaasutella häiritsevästi, niin emmeköhän me kaikki mahdu liikkumaan tuolla ulkona. Tämä asia on pitkälti kiinni kelkkailijoista itsestään.
Järki mukana ajossa
Moottorikelkkoja on Suomessa tänä päivänä noin 140 000, joista toki suurin osa on käytössä Pohjois-Suomessa. Moottorikelkalla saa huristella 15 vuotta täyttänyt henkilö.
Maastoon kelkalla voi lähteä ainoastaan maanomistajan tai -haltijan luvalla. Lisäksi Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Virallisilla moottorikelkkareiteillä tai vesistöjen jäällä ajamiseen ei sen sijaan tarvita erillistä lupaa.
Kelkkailu on turvallinen harrastus, kun kuljettaja osaa ottaa huomioon maastoliikenteen vaaratekijät sekä toiset maastossa liikkujat. Näin kannattaa menetellä vaikka lumipeitteinen maasto näyttää usein kovin vaarattomalta.
Suomessa moottorikelkkaonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut viidestä kahdeksaan ihmistä vuosittain. Valtaosa kuolemantapauksista ja kelkkavahingoista tapahtuu jäällä viikonloppuna. Yli puolet kelkkaonnettomuuksissa kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisina.
Kelkkailija pärjää parhaiten, kun hänellä on oikea varustus, suunnistustaito ja hyvät tavat. Liikkuminen luonnon ehdoilla ja ajoneuvon hallinta ovat myös tärkeitä asioita. Kelkkailijan pitää lisäksi tuntea moottorikelkalle säädetyt liikennesäännöt, jotka poikkeavat muiden liikennevälineiden liikennesäännöistä.
Lunta tuli liian myöhään
Kuru Kelkkailijat on järjestänyt useana talvena kilpailuja, kuten esimerkiksi MK Sprintin SM-osakilpailuja Kurussa. Kyseessä on moottorikelkkaenduroa kevyempi laji, joka ajetaan tavallisesti yli kolme metriä leveällä ja neljästä kuuteen kilometriä pitkällä kilpailureitillä.
Tänä talvena Kurussa ei kuitenkaan kilpakelkkoja nähdä. Alun perin osakilpailu piti ajaa 7. helmikuuta.
– Emme uskaltaneet luvata kilpailuja, kun emme tienneet, tuleeko lunta. Tammikuun alussa lumitilanne näytti huonolta. Sitten viime hetkellä tuli lunta, mutta järjestelyihin ei jäänyt aikaa, Juha Leppälahti harmittelee.
Hän kuitenkin lupaa, että Kurussa ajetaan kilpaa taas ensi talvena, mikäli lumitilanne vain suinkin sallii.
Kuru Kelkkailijoilla on kuitenkin edessään vielä tänä talvena todellinen kohokohta, kun seura täyttää 10 vuotta. Seuran aktiivit suunnittelevat parhaillaan juhlapäivän tapahtumia.
– Näillä näkymin järjestämme yleisötapahtuman lauantaina 21. maaliskuuta. Kerromme asiasta lisää, kunhan suunnitelmat etenevät. Hieno päivä siitä tulee joka tapauksessa, Leppälahti vinkkaa.
