Koulut alkavat taas ensi viikolla ja Pyöräliitto haluaa muistuttaa koulumatkapyöräilyn hyödyistä. Pyöräily on perusliikunnan kannalta erittäin tärkeää.
Pyöräliitto ry haluaa koulujen alkaessa muistuttaa koulumatkapyöräilyn hyödyistä. Pyöräily kouluun on turvallinen ja helppo tapa lisätä liikuntaa lapsen tai nuoren arkeen.
–Tutkimusten mukaan pyörällä tai kävellen tehty koulumatka voi muodostaa jopa puolet lapsen päivittäisestä ripeästä liikunnasta. Aktiivinen koulumatka parantaa fyysisen kunnon lisäksi myös lasten keskittymiskykyä ja oppimistuloksia, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.
Arkiliikunnan merkitys on suuri myös aktiivisesti liikuntaa harrastaville lapsille ja nuorille.
–Arkipyöräily on perusliikunnan kannalta erittäin tärkeää. Urheiluseuroissa tapahtuva liikunta painottuu pitkälti teholliseen treeniin, ja samalla harrastajilta puuttuvat niin sanotut pohjat. Vanha sääntö on, että 80 prosenttia liikunnasta pitäisi olla peruskestävyyttä edistävää liikkumista ja 20 prosenttia tehollista liikuntaan. Nykyään tilanne on monella liikunnan harrastajalla toisinpäin: peruskuntoa kehittävää liikuntaa on vain viidennes tai vähemmän, sanoo urheilu- ja hyvinvointitestausta tekevän SportTest Oy:n Timo Perälä.
–Peruskuntoa kehittävän liikunnan puute johtaa siihen, että elimistö ryhtyy kehittämää laktaattia jo hyvin alhaisilla sykerajoilla. Tämän seurauksena keho käyttää liikkuessa energian tuotannossa pääasiassa hiilihydraatteja. Tämä taas näkyy treenaavienkin nuorten osalta mm. heikkona kykynä palautua rasituksesta, ylimääräisen rasvan kertymisenä elimistöön ja ylirasitustiloina.
–Arkiliikunnan merkitys jaksamiselle ja palautumiselle on äärimmäisen tärkeää kaikille. Tavoitteellisesti liikkuville ongelma on, että jos et palaudu, niin et myöskään kehity, Perälä summaa.
Koulumatkojen pyöräileminen onkin erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista, josta Suomessa on syytä olla huolissaan: Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä, ja 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista.
Liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi
–Huoltajien on hyvä muistaa, että pyöräily on nykyään paljon turvallisempaa kuin se oli heidän omassa lapsuudessaan. Onneksi liikenneturvallisuus on parantunut niin, että esimerkiksi vuosina 2017-2021 liikenteessä kuoli vain yksi alle 14-vuotias pyöräilijä. Samalla ajanjaksolla auton kyydissä kuoli 16 alle 14-vuotiasta, Koistinen sanoo.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan koulumatkapyöräily on liikuntamuotona erittäin turvallinen. Suhteutettuna suoritemääriin koulumatkapyöräilyssä sattuu vähintään sata kertaa vähemmän loukkaantumisia kuin vaikkapa jalkapallossa, yleisurheilussa ja laskettelussa.
–Liikenteessä pyritään lähtökohtaisesti välttämään kontakteja, riskejä ja onnettomuuksia. Onkin hyvä opettaa lapselle, ettei liikenne ole kilpailun, näyttämisen tai oikeassa olemisen paikka, vaan tärkeintä on kaikkien turvallinen perille pääseminen. Tässä huoltajien ja muiden aikuisten esimerkki on avainasemassa.
Huoltajat päättävät lapsen koulumatkasta
Vaikka kouluun pyöräilyn kieltävät säännöt ovat vähentyneet, niin erilaisia suosituksia ja rajoituksia on edelleen kouluissa. Pyöräliitto muistuttaakin, että päätösvalta oppilaan koulumatkan kulkemisesta on aina juridisesti huoltajalla. Myös Opetushallituksen järjestyssäännön laatimisohjeessa todetaan ettei polkupyörällä kouluun tuloa ei voida kieltää.
–Kannustan kouluja suosittelemaan, ettei lasta tuotaisi autolla kouluun. Saattoliikenne on suuri turvallisuusriski ja se vähentää aktiivisia koulumatkoja. Lisäksi kuntien tulisi liikennesuunnittelussaan rauhoittaa koulujen lähikatujen liikennettä ja ohjata saattoliikenne kauemmas kouluista, Koistinen sanoo.
Yleisimmät syyt siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, ovat LIKESin tekemien oppilaskyselyjen mukaan matkan pituus, kyydin saaminen ja viitsimättömyys.
–Vanhempien kannattaa näyttää tässä esimerkkiä ja opastaa aktiivisiin koulumatkoihin ja samalla polkea itsekin työmatka tai osa siitä. Sähköpyörät ovat erinomainen vaihtoehto myös lapsille ja nuorille, jos koulumatka on pidempi, Koistinen vinkkaa.
–Tärkeää on myös, että lapsi oppii arkiliikuntaan mahdollisimman varhain. Omat kolme- ja viisivuotiaat lapseni polkevat päivittäin reilun kilometrin matkan päiväkotiin ja ovat tehneet niin jo parivuotiaasta lähtien, kun oppivat potkupyöräilemään. Eihän jokainen aamu ole juhlaa, mutta keskimäärin homma sujuu hyvin ja vanhempi lapsi on jo varsin taitava liikenteessä, Koistinen toteaa.
