
– Ehkä jättiläisharppauksin kehittyvä tietojenkäsittelytekniikka tulee yltämään samanlaajuisiin saavutuksiin aikanaan kuin Gutenbergin vuonna 1450 keksimä kirjapaino. Kannattaa muistaa, että atk-sovellukset otettiin tuotannossa käyttöön ensimmäisten joukossa graafisessa teollisuudessa ja että juuri graafista teollisuutta atk-tekniikka on ravistellut perusteellisesti. Sekä Suomi että Kangasalan Kirjapaino olivat tässä kehityksessä aivan maailman kärjessä, Joensuu kirjoitti kirjaansa.
Sittemmin yritys vaihtoi nimensä Kangasalan Lehtipaino Oy:ksi.
Alasta suuresti innostunut Joensuu toimi opit käytyään kirjapainossa konelatojana ja osallistui ikääntyvän johtajan apuna myös asiakaspalvelu- ynnä muihin tehtäviin toimien samalla aktiivisesti myös ammattiyhdistyksessä. Joensuu oli Kangasalan Kirjatyöntekijät ry:n perustajajäsen.
Joensuu osti kollegansa Arvi Laihon kanssa vuonna 1965 Kangasalan Kirjapainon ja sen julkaiseman Kunnallistiedot-lehden, joka ilmestyi Pälkäneellä, Luopioisissa, Kuhmalahdella ja Sahalahdella. Joensuu vaihtoi Kunnallistietojen nimen Sydän-Hämeen Lehdeksi.
Yrittäjänä kasvu- ja kehitysnälkäinen Joensuu kävi erilaisia liiketoiminnan kursseja valmentautuen sillä tavoin kehittämään yhtiötä. Joensuu arvosti koulutusta, jonka hankkimiseen hän kannusti nuoria.
Monen touhun miehenä Joensuu toimi samanaikaisesti kirjapainon vetämisen ohella myös paikallislehti Kunnallistietojen johtajana ja päätoimittajana.
Innovatiivisen Joensuun johdolla kirjapainossa tehtiin voimakas kehitysharppaus 1970-luvun alussa, jolloin satsattiin vahvasti paikallislehtien ja muiden piensanomalehtien painamiseen modernilla tavalla. Tarkkasilmäinen Joensuu oli havainnut siinä selvän markkinaraon eritoten Pirkanmaan alueella.
Painon kehityshanke onnistui erinomaisesti ja yrityksen toiminta laajeni niin nopeasti, että 1970-luvun alussa Joensuu rakennutti kirjapainolle Kangasalan keskustaan ensimmäisen oman painohallin, jota melkein heti laajennettiin. Jo saman vuosikymmenen lopulla hän rakennutti uuden, kaksi kertaa isomman painotalon Kangasalan Pikonkankaalle.
Jorma Joensuun onnistumista yrityksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja henkilöjohtamisessa osoitti esimerkiksi se, että Kangasalan Kirjapaino valittiin 1980-luvun lopulla Pirkanmaan Vuoden Yritykseksi ja vuonna 1995 Jorma Joensuu sai harvinaisesti Kirjatyöntekijäin Liiton ansiomerkin ammattiyhdistystoiminnastaan, vaikka oli jo vuosikymmenet toiminut työnantajana. Jorma Joensuulle on myönnetty myös talousneuvoksen arvonimi.
Jorma Joensuu jatkoi vielä painotalon palveluksessa konsulttina 1990-luvun alkuvuosiin asti, jolloin hän tuli olleeksi yhtiön palveluksessa yhtäjaksoisesti 50 vuoden ajan. Samoihin vuosiin asti hän toimi myös Sydän-Hämeen Lehdeksi muuttuneen Kunnallistietojen johdossa, kunnes oli aika siirtyä ansaituille eläkevuosille.
Luopioisiin rakennettu omakotitalo toimi Jorma ja Ritva Joensuun tukikohtana sekä kummankin jälkeläisten mieluisana vierailukohteena niin kauan, kunnes omakotitalosta oli aika luopua ja siirtyä viettämään kevyempiä eläkevuosia Tampereelta hankittuun kerrostaloasuntoon.