Kurulainen Jarmo Liesivesi, 73, on ollut kiven kanssa tekemisissä jo 55 vuoden ajan. Miehen komeaan uraan mahtuvat niin vuosikymmenet Tampereen Kovakivi Oy:n palveluksessa kuin omassa käsityöyrityksessä. Hän on kaiken kukkuraksi aktiivinen keräilijä, jonka kivikokoelmasta kaikkine erikoisuuksineen ja harvinaisuuksineen saisi mielenkiintoisen museon. Kurun Yrittäjät palkitsi ahkeran monitoimimiehen Vuoden Yrittäjä 2024 -tunnustuksella.
Vapriikissa on Tampereen Kivimuseo, jonka kokoelmat ovat tamperelaisen kiviharrastaja, diplomi-insinööri Paavo Korhosen keräämät. Myös Liesivesi on tehnyt mittavan urakan oman kokoelmansa kartuttamiseksi. Hän kulkee edelleen maailmalla silmät auki löytääkseen kiinnostavia kiviä. Nyt hänen mielenkiintonsa kohdistuu Norjaan.
Liesivesi näyttää kiviä, jotka ovat kuuluneet aikanaan kansainvälisesti tunnetun suomalaisen professori Aarne Laitakarin (1890-1975) valtaisaan kokoelmaan. Hän oli mineraalien tutkimuksen ja opetuksen arvostettu vaikuttaja. Eläkkeelle siirryttyään Laitakari lahjoitti kivikokoelmansa Turun yliopistolle. Lahjoitus painoi kokonaista viisi tonnia.
– Kyllä minä olen ihmetellyt sitä, miten Turun yliopisto luopui ainutlaatuisesta kokoelmasta ja antoi sen hajota eri omistajien käsiin. Toki olen iloinen, että ehdin hätään ja hankkimaan mielenkiintoisia näytteitä, Liesivesi sanoo.
Liesivesi näyttää muun muassa Aunuksesta peräisin olevaa kivenmurikkaa. Hänellä on lisäksi Laitakarin valitsemia kiviä Laatokan ympäristöstä ja Grönlannista.
Takahuoneessa Jarmo Liesivesi näyttää Tampereen Kovakivi Oy:n 100-vuotisjuhlakirjaa, jossa on historiallinen valokuva perheyritystä useamman Elomaa-patruunan aikana palvelleesta Liesivedestä. Uskollinen kivimies on palkittu neljän vuosikymmenen työrupeamastaan maineikkaan kivialan yrityksen leivissä.
– Siellä työ oli monipuolista, ja opin tuntemaan paljon kiven mystistä sielunelämää, Liesivesi kertoo.
Liesivesi huomauttaa, että hän nuorena miehenä ollessaan työskenteli Länsi-Teiskossa veistämöllä, jossa tehtiin perinteisiä puisia soutuveneitä.
Metsäkylässä olleesta Ylöjärven soramontusta tuli Liesiveden seuraava työpaikka, jossa hän ajoi siirtoautolla murskaa.
Peipohjan Kiviveistämöllä työskennellyt kaveri vinkkasi Liesivedelle silloisesta Suomen Graniitista, nykyisestä Kovakivestä. Siellä Liesivesi aloitti vuoden 1973 joulukuussa ja eläköityi täysin palvelleena vuonna 2015. Hän työskenteli kivenleikkaajana, sahurina, hiojana ja monitoimiosaajana.
– Työ oli fyysisesti raskasta, mutta antoisaa ja vaihtelevaa, Liesivesi kuvailee.
Liesivesi perusti oman yrityksensä jo vuoden 1998 kesäkuussa. Yrittäjä on vieläkin 73-vuotiaana täysin palkein remmissä mukana.
Kiven monipuolisena työstäjänä Liesivesi on kierrellyt koko Suomen ristiin ja rastiin erilaisilla markkinoilla, messuilla sekä festivaaleilla – tapahtumissa, joissa on ollut sijansa aidolle käsityölle.
Myyntipöydän takana tuotantoaan myydessään Liesivesi on saanut käsityksen suomalaisten suhtautumisesta käsityöhön. Monesti ihmiset vaeltavat loputtomana jonona käytäviä pitkin luomatta syvällistä katsetta eri myyjien tarjontaan.
– Mutta onneksi on heitäkin, jotka arvostavat ja ostavat, Liesivesi kiittää.
Kun Kurun kunta oli vielä itsenäinen, se hankki paikalliselta käsityöläiseltä lahja- ja muistoesineitä. Olivathan ne paikkakunnan omasta maaperästä louhituista graniiteista valmistettuja. Moni valtakunnallinen silmäätekevä sai kotiviemiseksi Liesiveden kätten työtä.
– Kurussa on osattu arvostaa kiveä kautta aikojen, Liesivesi kiittää.
Liesivesi muistaa hyvin ajankohdan, jolloin curling suorastaan huumasi suomalaiset 2000-luvun alkupuolella. Kivityöläinen oivalsi, että nyt on hänen hetkensä koittanut. Kurulainen graniitti sopi kuin piste iin päälle curling-esineisiin.
Virstanpylväs yllätti suosiollaan. Perinteinen etäisyyksien kertoja päätyi myös halutuksi lahjaesineeksi.
Monen keittiössä on mortteli, joka on Liesiveden työtä. Mortteli nuijineen on hyvä esimerkki ikuisesta käyttöesineestä.
Suomalaiset ovat eläneet myös kellobuumia. Liesivesi ei osaa edes tarkalleen kertoa, montako uniikkia kelloa hän on tehnyt syntymäpäivä- ja häälahjaksi tai tupaantuliaisviemiseksi. Niiden kirjo on laaja, seinäkellosta taskunauriiseen.
– Tyypillisesti jokin seurue hankkii jäsenelleen kellon, jota koristaa porukkaa yhdistävä tekijä. Sellainen on esimerkiksi hirvi tai auto, Liesivesi toteaa.
Tarjoilualustat, kynttilänjalat, tuopit, kynätelineet sekä lämpömittarit ovat saavuttaneet suuren yleisön suosion. Liesiveden mukaan hän on ideoinut ja valmistanut sellaisen tuotteen, kun tilaaja on halunnut. Yksikään toive ei ole jäänyt täyttämättä.
– Paras kiitos on tyytyväinen asiakas, Liesivesi iloitsee.
– Olen viettänyt hyvin antoisia tuokioita kivien avarassa ja arvaamattomassa maailmassa. Niistä oppii aina jotakin uutta, Liesivesi sanoo.
Liesivettä kiehtoo suuresti pallokiven syntytarina. Sellaista löytyy Kurustakin. Pallokiviesiintymät ovat harvinaisia ja monessa paikassa suojeltuja.
– Olen onnistunut jonkin kerran tipauttamaan kivenjärkäleen varpailleni. Se tekee todella kipeää, Liesivesi kertoo.
– Ihmiset haluavat poisnukkuneen viimeiselle leposijalle yksilöllisen ja kauniin muistomerkin, Liesivesi kertoo.
Liesiveden mukaan kurulaiset graniitit ovat hautakivienkin materiaaleina ansaitsemassaan kesto suosiossa.
Kurulainen kiven taitaja on tehnyt lukuisia uniikkeja pihakiveyksiä.
– Vaikka työmaita on ollut paljon, selkäni, lonkkani ja polveni ovat edelleen hyvässä kunnossa, Liesivesi kiittelee.
Ohimennen Liesivesi paljastaa osallistuneensa 10 kertaa Pirkan Hiihtoon, 7 kertaa Pirkan Soutuun, 7 kertaa Pirkan Pyöräilyyn ja 3 kertaa Pirkan Hölkkään.
Kiven kesyttäjänä taitonsa näyttänyt Liesivesi on itseoppinut kivialan ammattilainen.
– Mottoni on: kaiken oppii, jos haluaa, Liesivesi tiivistää.
Liesiveden mukaan kantapään kautta oppimalla taidot ja tiedot jäävät pysyvästi muistiin.
– Ihmiset ovat isossa kuvassa hyvin kiinnostuneita kivistä. Kiviharrastus tempaa kerralla pauloihinsa, Liesivesi tietää.
