Hiltunen harrastaa kalastamista niin vavalla kuin verkolla. Tuttuja ovat yhtä hyvin Keski-Suomen taimenkosket, Pirkanmaan pilkkijäät kuin verkkokalastuksessa Pyhäjärvi ja mökkiseudun järvet Pohjois-Savossa.
Hän kertoo, että niin vapaa-ajan kalastaja kuin onkin, kalan käyttö ruokana on isossa roolissa. Hiltunen tykkää kokata.
”Pakastimemme ei ole täynnä kalaa. Kun silloin tällöin saa ahven- ja kuhafilettä, niin se on jo hienoa. Kaikki perheessämme syövät kalaa”, Hiltunen sanoo.
Alkamassa on pieni näytöskierros muutamalla vavalla uistellen Pyhäjärvellä. ”Voi olla vähän heikkoa. Myöhemmin illalla söisi paremmin”, Hiltunen tuumii odotettavissa olevasta saaliista.
Pian vene lipuu Pispalanharjun edustalla. Kierretään Viikinsaarta, ihaillaan Tampereen silhuettia ja odotellaan tärppiä.
Hiltunen ei ole ihan perinteinen kotitarvekalastaja. Hän on taitava perhokalastaja ja työskennellyt Keski-Suomen Äyskoskella kalastusoppaana kymmenen vuotta.
”Käyn yhä jonkin verran koskella, mutta verkkokalastus Pyhäjärvellä ja mökillä Pohjois-Savossa miellyttää nykyisin. Kotijärvellä töiden jälkeen virkistyy ja mieli lepää. Se on minusta tässä tärkein anti”, rehtorina päivätyönsä tekevä Hiltunen pohtii.
Nykyisillä kalan hinnoilla laskee silti äkkiä, että veneeseen nostettu muutaman kilon kuha on arvokasta ruokaa.
”Meillä on kaverin kanssa kaksi verkkoa. Pyhäjärvellä 2-4 kuhaa on tavallinen saalis, kun verkot ovat olleet vedessä kaksi vuorokautta. Isoja ahveniakin tulee. Pidämme verkkoja pääosin kylmän veden aikaan”, Hiltunen sanoo.
”Ruokakalaksi kilon kokoluokka on paras. Suuret kuhat päästämme takaisin lisääntymään.”
Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Ismo Kolari kertoo, että kotitarvekalastus verkoilla ja katiskoilla on vähentynyt nopeasti viime vuosina. Pyydyslupien määrä on laskenut puoleen tai jopa kolmasosaan sitten vuoden 2010.
”Pyydyskalastuksen kulta-aika oli 1960-80 -luvuilla, Kolari sanoo.
Pirkanmaalla on Kolarin mukaan kuitenkin useita kymmeniä Kalastuslain määrittelemiä kaupallisia kalastajia. Heidät luokitellaan liikevaihdon mukaan eri ryhmiin. Osalle kalastus on jopa pääelinkeino.
Kotitarvekalastuksessa saa olla pyynnissä verkkoja enintään 24O metriä pyynti- tai venekuntaa kohti kalastuslain perusteella. Paikallisesti kalastajakohtaisia pyydysmääriä säädellään lisäksi lupa-aluekohtaisesti.
”Uutena ryhmänä kaupallisissa kalastajissa ovat ravunpyytäjät, jotka myyvät saaliitaan”, Kolari kertoo. Täplärapukannat ovat runsaita useissa järvissä.
Kolarin mukaan Pirkanmaalla kuhan pyynti on noussut suosioon pelkästään jo siksi, että monessa täkäläisessä järvessä on hyvä kuhakanta.
”Moni saattaa tavoitella yksinomaan kuhaa. Koko Suomessa hauki ja ahven ovat saalismääriltään suurimmat lajit. Pyydettävät lajit vaihtelevat sen mukaan, mitä vesistössä on. Lapissa ja Itä-Suomessa tilanne on erilainen kuin Pirkanmaalla.”
Kolari mainitsee mateen, muikun, siian, lahnan ja hauen, jota moni vieroksuu.
”Juuri juttelimme Pirkanmaan kuhaseminaarin yhteydessä, kuinka hyvä ruokakala myös hauki on. Se on Keski-Euroopan hienoissa ravintoloissa kokkien suuresti arvostama kala.”
Moni suomalainen ei Kolarin mukaan ymmärrä, millaisen kultamunan äärellä täällä ollaan.
”Järvissämme on todella hyvin kalaa. Moni laji on alikalastettu”, Kolari toteaa.
Kyse on myös taidosta ja viitseliäisyydestä perata ja valmistaa erilaisia kaloja ruokapöytään.
Toki homma ei ole ihan yksinkertaista. On omistettava vene ja kalakaveri on hyvä olla, sillä verkon lasku ja nosto yksin on hankalaa.
Kolari antaa aloittavalle kotitarvekalastajalle hiukan vinkkejä.
”On maksettava 47 euron kalastusmaksu jos on 18-69 -vuotias ja erikseen pyydysluvat jokaiselle verkolle ja katiskalle. Kalastusmaksussa on siirtymäkauden poikkeus, että jos ehti täyttää viime vuonna 65 vuotta, niin on iän puolesta vapautettu.”
Pyydyslupia myyvät paikalliset kalastus- ja osakaskunnat. Verkkoluvan hinta on tyypillisesti noin 5-30 euroa verkolta vuodessa. On muodostettu myös isompia alueita, joille lupia myydään kootusti. Näihin voi tutustua esimerkiksi Kalapassi.fi -verkkokaupassa tai Pirkanmaan kalatalouskeskuksen nettisivuilla Kalatalo.fi, missä on muutakin kalastusinfoa tarjolla.
Entä mistä sitten löytää ne kalat? Se on laaja kysymys ja vaihtelee kalalajin ja vuodenajan mukaan. Kannattaa katsoa, mihin muut ovat laittaneet verkkojaan.
”Kalastusoppaista löytyy apuja ja muilta järvessä kalastavilta voi kysellä. Kalat elävät vuodenkierron mukaan ja ovat eri aikoihin eri paikoissa järvissä. Juuri nyt esimerkiksi siika on mökkiläiselle hyvä pyydettävä, kun se on paennut lämmintä pintavettä syvänteisiin. Kuha puolestaan on nyt pinnemmassa syvän veden päällä tai pohjan tuntumassa matalammassa paikassa”, Kolari opastaa.
Verkkoja ja katiskoja myyvistä asiantuntijaliikkeistä saa vinkkejä muuhunkin kuin varusteiden valintaan.
”Olennaista on tutustua paikallisiin kalastusmääräyksiin, jotka voivat rajoittaa esimerkiksi verkon silmäkokoa tai korkeutta tai kieltää kalastuksen jollakin alueella tiettynä vuodenaikana. Verkkojen selkeä merkintä on tärkeä asia, siihen on tarkat säännöksensä”, Kolari muistuttaa.
Katiska on itse asiassa paljon verkkoa helpompi pyyntikeino ja hyvä tapa aloittaa pyydyspyynti. Senkin avulla voi pysyä mökillä kalaruuissa.
Illan kalasaldo näyttää nollaa. Sitähän veneen kippari jo ounastelikin. Mutta koskaan ei tiedä, milloin se iso iskee!
