Suomen Berliinin suurlähettiläs Kai Sauer, 57, toivoo, että Suomi säilyttäisi korkeatasoisen koulutusjärjestelmänsä, jossa kaikilla on mahdollisuus saada laadukasta koulutusta perheen tuloista riippumatta ja kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi. Saksalais-suomalaisen perheen poikana Sauer muistelee myönteisesti koulutietään, joka kulki Siivikkalan ala-asteen, Moision yläasteen sekä Ylöjärven lukion kautta Tampereen yliopistoon.
Suomella on eri puolilla maailmaa 74 suurlähetystöä, joista yksi suurimpia on maamme Saksan suurlähetystö Berliinissä. Viime syyskuusta lähtien edustuston päällikkönä ja suurlähettiläänä on työskennellyt yhteiskuntatieteiden maisteri Kai Sauer, jonka koko elämä nivoutuu tiiviisti niin isän synnyinmaahan Saksaan kuin äidin juuriin Suomessa. Kasvaminen kahden maan välillä on avannut Sauerille näköalat molempien maiden historiaan, yhteiskuntiin ja kulttuureihin.
Sauer syntyi vuonna 1967 Saksan toiseksi suurimmassa kaupungissa Hampurissa. Hänen isänsä on syntynyt Breslaussa, joka on nykyinen Puolan Wroclaw. Värikkäiden vaiheiden jälkeen isän perhe pakeni Saksan demokraattisesta tasavallasta (DDR) Länsi-Berliiniin 1950-luvulla. Lapsena isä oli jonkin aikaa pakolaisleirillä Berliinin Tempelhofissa vuonna 1951. Sittemmin isän perhe asettui asumaan Ruhrin alueelle. Sauerin äiti on tamperelainen toisessa polvessa.
– Kun olin kuusivuotias ja edessäni oli koulu, vanhempani muuttivat Hampurista Suomeen. Heidän katseensa kohdistuivat äitini juurille Tampereelle. Kotimme asuinpaikaksi valikoitui Ylöjärveltä Siivikkala, joka on aivan Tampereen rajan tuntumassa.
Sauer muistaa Siivikkalasta paljon hyviä asioita, kuten yhteisöllisyyden ja rauhallisuuden. Monen koulukaverin vanhemmat kävivät työssä Serlachiuksella Lielahdessa. Lapset viettivät aikaa yhdessä harrastaen.
– Siivikkalan ala-asteella oli hyvä opetus. Siellä olivat kaikki pienen koulun vahvuudet. Kouluyhteisön jäsenet tunsivat toinen toisensa. Rehtori Vilho Aalto piti kuria ja rohkaisi jääkiekon pariin.
Sauer muistelee hyvällä myös Siivikkalan ala-asteen koulukirjastoa. Hän oli kirjaston ahkera asiakas.
– Koulullamme kävi säännöllisesti myös Ylöjärven kunnan ylläpitämä kirjastoauto, jonka valikoimat luin varmasti ensimmäisestä viimeiseen teokseen. Kirjastoauto oli hieno palvelu.
Sauer kävi yläasteen Moisiolla, jonka yhteydessä Ylöjärven lukio toimi. Yläaste- ja lukioaikoina kenkälaatikkomainen Ylöjärven kirjasto tuli tärkeäksi paikaksi.
– Luin senkin kirjat melko perusteellisesti lävitse.
Yläasteeltaan Sauerin muistiin on piirtynyt huippupidetty opettaja, joka osasi puhutella nuoria taitavasti.
– Juhani Saari oli esimerkki auktoriteetista, opetustyölle omistautuneesta ammattilaisesta ja taitavasta aikuisesta kuuntelijasta. Hän liikkui pyörätuolilla, mutta ajeli nuortenkin kohtaamispaikoille uljaalla ja urheilullisella hopeanhohtoisella Caprillaan.
Sauer on ollut urheilullinen pikkupojasta lähtien. Jääkiekkoilu, maraton ja golf kuuluvat miehen harrastuksiin edelleen.
– Isoisäni ja enoni olivat Tapparan miehiä. Minä ohjauduin Ilveksen F-junioreihin Lielahdessa, jossa Tapparalla ei ollut silloin kaupunginosatoimintaa.
– Pelailu jatkui opiskelijana Siivikkalan Kiekon (S-Kiekko) riveissä.
Soppeenmäkeen nousi vuonna 1983 Ylöjärven suuri ylpeydenaihe: oma urheilutalo täysimittaisine uimahalleineen. Sauerin muistiin tämäkin liikkumis- ja urheiluharrastusmahdollisuuksia kohentanut asia jäi kirkkaasti.
– Kävin siellä kuntosalilla repimässä painoja ja totta kai uimahallissa. Mutta ei minusta mitään mestariuijaa tullut.
– Räikän uimaranta oli niin vetovoimainen paikka kesäaikoihin, että poljin sinne pyörällä Siivikkalasta asti. Lisäksi Räikän tenniskentät olivat suuressa suosiossa.
– Minulla on paljon hyviä muistoja. Lapsuudessani kesät olivat helteisen aurinkoisia ja talvet lumisia ja pakkaskylmiä.
Sauer on joskus ajellut Siivikkalassa ja Ylöjärvellä katselemassa lapsuutensa raitteja ja maisemia.
– Kehitystä on tapahtunut.
”Olen markkinoinut Suomea vuosikymmenet”
Kai Sauer kiittelee, että hänelle jokainen kouluaste oli vahvaa oppimisen ja varttumisen aikaa.
– Erityisesti ajatuksissani on kiitollisuus perusopetuksen laadusta. Vaikka opettajien joukossa oli varmasti myös joitakuita erikoisiakin persoonia, niin päällimmäisenä on muisto pedagogisesti ja sisällöllisesti pätevistä ja kannustavista opettajista.
Suomalainen kouluruoka on suorastaan käsite maailmalla. Myös Sauer yhtyy kiitokseen: ”Ja kouluruoka oli ihan hyvää!”
Sauerin mielestä niin Siivikkalan ala-aste, Moision yläaste kuin Ylöjärven lukio olivat ajanmukaisia oppimisympäristöjä.
– Olen kolmen vuosikymmenen ajan markkinoinut Suomea eri puolilla maailmaa paljolti koulujärjestelmämme vahvuuden johdosta. Kansainvälisesti tarkasteltuna on esimerkillistä ja merkityksellistä, että suomalainen systeemi tarjoaa jokaiselle lapselle tasa-arvoisat lähtökohdat hankkia koulutusta niin paljon kuin kukin haluaa.
– Tämän säilyttäminen on Suomelle hyvin tärkeää. Ajatus, että Suomen yhteiskunnallinen vahvuus ja sen mukana maamme turvallisuus perustuu korkeatasoiseen ja kaikille avoimeen koulutukseen, on huomionarvoinen.
Sauer on nähnyt aiemmissa asemapaikoissaan mutta myös Berliinissä integroitumattoman maahanmuuton kielteiset seuraukset myös kouluissa.
Suomea ja saksaa vaalien
Kai Sauer pitää valtavana pääomanaan suomen ja saksan kieliä sekä molempien kansakuntien kulttuuriperintöjä.
– Ajattelen toki suomeksi, eli suomen kieleni on vahvempi kuin saksa. Olen kiitollinen vanhemmilleni, että he malttoivat puhua minulle lapsena myös saksaa. Tunnistan, että minulla on suomalainen identiteetti. Saksalaisuus on kuitenkin läsnä elämänpiirissäni. Ne täydentävät toinen toistaan.
Suomen Saksan suurlähettiläänä Sauer on esi-isiensä maaperällä. Suurlähettiläs pitää voimavaranaan saksalais-suomalaista taustaansa. Hänen mielestään kahden maan vankka tuntemus antaa vankat edellytykset hoitaa lähettäjämaan suhteita asemamaahan.
– Isovanhempien kokemukset toisesta maailmansodasta ja sen jälkeisestä ajasta ovat vaikuttaneet ajatteluuni. Sellaiset tapahtumat eivät saisi enää toistua omassa maanosassamme Euroopassa.
Sauer oli opiskelijana yliopistovaihdossa vuosina 1991-1992 Berliinissä. Berliinin muuri oli murtunut vuonna 1989, ja Saksojen jälleenyhdistyminen tapahtunut vuotta myöhemmin 1990.
– Koin kaksi erilaista Berliiniä.
Saksalla ja Suomella moni-ilmeinen historia
Kai Sauer on lukenut tarkasti historiankirjansa. Hän on paneutunut erityisesti Saksan ja Suomen suhteisiin eri aikakausilla.
– Tälläkin hetkellä Saksa on Suomen merkittävin vientimaa. Euroopan suurmaana Saksa on poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti merkityksellinen kumppani.
Historiankirjoitus muistuttaa Sauerin mukaan siitä tosiasiasta, että Saksa on ollut tavalla tai toisella mukana Suomen historian kriittisissä vaiheissa.
– Ehkä enemmänkin.
Sauerin mukaan saksalaisuuden vaikutuksen yhtenä varhaisena etappina voi pitää suomen kirjakielen isän, uskonpuhdistajan ja Raamatun suomentajan Mikael Agricolan elämäntyötä. Hän hankki tietoa uskonpuhdistuksesta ja pyhien kirjojen kääntämisestä Wittenbergin yliopistossa Saksassa.
Saksalaisen munkin ja teologin Martti Lutherin opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa, ja ne johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen. Suomeen luterilaisuus saapui 1500-luvun alkupuolella Ruotsi-Suomessa aloitetun reformaation myötä.
Sauer muistuttaa, että senaattori, filosofi ja professori J. V. Snellman on tyyppiesimerkki suomalaisesta suurmiehestä, joka haki 1800-luvulla oppinsa Saksasta. Hän hahmotti Suomen Venäjän-suhteen reaalipoliittisen tradition uutta kansalais- ja valtiopäiväyhteiskuntaa vastaavaksi ja pyrki rakentamaan Suomen sosiaalisen tulevaisuuden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen pohjalle.
Suomen itsenäistymistä edeltävinä aikoina Jääkäriliikkeen syntymässä ja vahvistumisessa Saksalla oli merkittävä rooli. Jääkärithän koulutettiin Saksassa.
Negatiivinen kehitys suhteissa osuu vaiheeseen, kun Molotov-Ribbentrop-sopimus syntyi vuoden 1939 elokuussa. Talvisota käytiin 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen.
Talvisodan jälkeen Suomessa pelättiin Neuvostoliittoa, ja monet halusivat takaisin talvisodassa menetetyt alueet. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941, ja Suomi lähti uudestaan sotaan. Suomalaiset valtasivat takaisin alueet, jotka Neuvostoliitto oli ottanut. Sotilaat hyökkäsivät entiseltä rajalta vielä kauemmas. Saksa oli aluksi hyvin vahva, mutta sota kääntyi vuonna 1943 Saksan tappioksi. Saksalaisten oli pakko perääntyä, ja Neuvostoliitto alkoi voittaa taisteluja idässä. Vuonna 1944 Neuvostoliitto teki suuren kesähyökkäyksen suomalaisten asemiin, ja suomalaiset joutuivat perääntymään. Suomi teki Neuvostoliiton kanssa rauhan syyskuussa 1944 säilyttäen itsenäisyytensä. Alueet idästä Suomi menetti lopullisesti. Lisäksi Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset.
Sauer toteaa, että Lapin sodasta muodostui jälleen koettelemus Suomelle ja Saksalle. Sota käytiin Suomen ja Saksan välillä, ja se kesti yhteensä noin kahdeksan kuukautta (15.9.1944–27.4.1945.) Sota syttyi, kun jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta.
Sauerin mukaan Saksa tuli voimakkaasti Suomen tueksi Euroopan unionin jäsenyyttä hakiessamme.
– Saksalla oli tärkeä rooli myös Suomen Nato-jäsenyyden etenemisessä. Saksan parlamentti turvautui nopeutettuun poikkeusmenettelyyn. Saksa on Naton iso jäsen, sillä on painoarvoa.
Sauer korostaa, että Suomella ja Saksalla on paljon yhteistä saavutettavaa niin talouden kuin turvallisuuden saralla. Saksa ja Ranska ovat keskeiset moottorit unionin alueella.
– Meidän on huolehdittava EU-intresseistä myös Berliinistä käsin.
Maakuvaa kirkastetaan koko ajan
Tässä kuussa Pohjoismaiden yhteisessä suurlähetystötalossa Berliinissä on esillä suomalaista saunaa hehkuttava näyttely. Kyseessä on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin yhteinen tila. Alueella jokaisella maalla on omat talonsa. Niiden yhteistä sisäpihaa yhdistää Itämeri-teema.
Kai Sauer korostaa maakuvatyön jatkuvuuden tärkeyttä.
– Eivät saksalaisetkaan tiedä riittävästi Suomesta. Vastaavasti suomalaiset tuntevat Hesari-Saksan. Tätäkin tietoisuutta on syytä laajentaa ja syventää. Tehokkaimpia ovat henkilökohtaiset, suorat kontaktit.
– Saksa on oluiden luvattu maa. Suomalainen Kukko-olut on tehnyt liki mahdottomasta mahdollisen sankariteon murtautumalla vähittäiskaupan hyllyille. Hieman on kuin lunta olisi myynyt pohjoisnavalle.
Sauerin mukaan Suomi-kuvaa rakennetaan turvallisena, vakaana ja vahvana yhteiskuntana, jossa onnellisuudella on iso sija. Vahva kulttuuri-identiteetti ja ainutlaatuinen luonto ovat valttikortteja.
Osavaltioiden vaalitulokset kiinnostavat
Europarlamenttivaalit ovat ovella. Kai Sauer sanoo, että erityisesti suurennuslasin alla on se, mitä EU:n suurissa jäsenmaissa tapahtuu.
– EU-vaalit ovat hyvin tärkeät, mutta itäisessä Saksassa järjestetään tänä vuonna osavaltiovaaleja, kuten Thüringenissä, Saksissa ja Brandenburgissa. Niiden tulokset ovat merkittäviä. Täällä seurataan huolestuneina äärioikeistolaisen AfD-populistipuolueen kannatuksen nousua. Kyseessä on iso ilmiö.
Sauerin mukaan isossa kuvassa merkityksellistä on, miten Eurooppa pärjää globaalissa kilpailussa. Lisäksi maailman voimatasapainoa on pidettävä silmällä.
– Huolestuttavaa on, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat nyt jääneet taka-alalle muun muassa Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan takia. Ilmastonmuutokseen on reagoitava voimakkaasti ja oikea-aikaisesti.
Sauerin mukaan myös tekoäly on iso kysymys, joka vaikuttaa yhteiskuntiin myös valtioiden välisiin suhteisiin.
– Jos tekoäly vie esimerkiksi työpaikkoja, yhteiskuntien on löydettävä ihmisille uutta tekemistä.
MATTI PULKKINEN
