Jouduimme 14. huhtikuuta sunnuntaiaamuna liikenneonnettomuuteen Ylöjärvellä. Soppeenmäessä Mikkolantiellä iäkäs mies ilmeisesti sekoitti kaasun ja jarrun ehkäpä hänen ajokykyynsä ja taitoihin nähden liian tehokkaalla katumaasturilla, tullessaan kärkikolmion takaa vauhdilla automme kylkeen.
Ensi hätään totesimme mieheni kanssa, että hengissä ollaan. En voi ymmärtää kolmen henkilön käytöstä ja toimintamallia, kun kysyin heiltä näkivätkö he tapahtuman ja voisinko saada heidän yhteystietonsa, jotta mahdollisen onnettomuuden aiheuttajan syyllisyyden toteaminen olisi ilmeistä hänen siitä kieltäytyessään.
Jokainen näistä kolmesta sanoi nähneensä mitä tapahtui ja jokainen kieltäytyi antamasta yhteystietojaan. Häpeäisitte kukin itseänne! Menetin luottamuksen suomalaiseen ja ylöjärveläiseen rehtiyteen.
Katso vaikka peiliin ja mieti: mitä jos minun autoni, minun terveyteni ja työni olisi tauolla kuukauden? Ihan vain inhimillisyydestä ja empatiasta.
Onneksi onnettomuuden aiheuttaja myönsi välittömästi syyllisyytensä. Syytön on syytön, ja jos joskus voin häntä auttaa jotenkin, sen tulen tekemään – niin kuin olen aina tehnytkin.
Carita Reimer
