Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt jo vuosia arvokasta työtä pyrkiessään palauttamaan taimenkantaa Pirkanmaalle. Lähdimme Sami Ojalan ja Antti Reposen matkaan seuraamaan istutustyötä Ylöjärvellä.
Kokonaisuudessaan kuusi litraa taimenenmätiä matkasi 14. maaliskuuta pakettiauton kyydissä Tampereen Sarankulmasta Kurussa Keihäsjärveen ja Jakamaan laskeviin puroihin.
Mätirasiaistutuksista vastasi Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) Sami Ojala, jolla oli talkooapunaan ylöjärveläinen luonnonystävä Antti Reponen.
– Mäti tulee meille Laukaan kalanviljelylaitokselta styrox-laatikoissa, joissa on jäitä, kertoo Ojala.
Hän tarkentaa, että mäti on kylmässä, sillä lämpötilan olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä nollaa kuten istutusvedetkin ovat tällä hetkellä.
– Lämpö kiihdyttää mädin kehittymistä ja aiheuttaa liian aikaisen kuoriutumisen.
Lue myös: Taimenen mätirasiaistutukset aloitettiin Kurusta
Mätirasiaistutukset onnistuvat Ojalan mukaan pääsääntöisesti hyvin KVVY:n istutuskohteissa.
– Arvioisin, että kuolleisuus on suurinta heti ensimmäisen kasvukauden aikana, mutta kuolleisuuden vaihtelu vesistöittäin tai jopa istutusalueittain on erittäin suurta. Vaihtelu johtuu muun muassa petojen ja ravinnon määrästä, olosuhteiden vaihtelusta vuosittain sekä sopivan habitaatin määrästä.
Kuoriuduttuaan toukokuussa pienet taimenenpoikaset jäävät mataliin vesiin hengailemaan ennen kuin laajentavat reviiriään ja lähtevät syönnösvaellukselle lähijärviin. Jos ne onnistuvat välttämään niitä uhkaavat monet vaarat ahvenista ihmisiin, tulevat ne sukukypsiksi 3–4 -vuotiaina. Sen jälkeen ne palaavat synnyinvesilleen lisääntymään.
Vapaaehtoistyö jolla on merkitystä
Antti Reposelle taimenkannan palauttaminen ja puromaisemat ovat tärkeäitä.
– Mäti-istutuksilla saamme puroihin elämää. Talkoot ovat mukavia, saa tehdä lapiohommaa ja sillä työllä on merkitystä, hän sanoo.
Hän toivoo, että kalastajat vapauttavat saaliiksi saamansa rasvaevälliset taimenet saman tien takaisin veteen. Toistaiseksi yksittäiselläkin taimenella on suuri merkitys kalakannan palautuksen kannalta. Tämän lisäksi niiden kalastaminen on Etelä-Suomessa kielletty.
– Yksikin emokala, joka saadaan palaamaan puroon kutemaan, voi olla sen puron ja kannan pelastus.
Taimen on aikanaan ollut luonnonvarainen Suomen sisävesissä, mutta ympäristön tilan huononemisen, vesien rakentamisen ja liikakalastuksen myötä laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Mäti-istutuksilla taimenkantaa pyritään palauttamaan ja sen luonnollista lisääntymistä edesauttamaan. Mäti-istutuksen etuja poikasistukseen verrattuna on muun muassa se, että taimen oppii luonnollisen reviirikäyttäytymisen, leimautuu paikkaan, johon se voi palata lisääntymään ja se oppii välttämään petoja.
Ylöjärvellä istutuksia on tehty Siivikkalassa ja Kurussa vuodesta 2018 alkaen KVVY:n VIRTA- ja VIRTA2-hankkeiden myötä.
Epäselvyys Karjulankosken patorakennelman omistajasta hidastaa taimenkannan elvyttämistä
Näin taimenen mätimunat siirtyvät uuteen kotipuroon
Järvitaimen (Salmo trutta m. lacustris)
Erittäin uhanalainen
Rasvaevällinen taimen rauhoitettu kokonaan
Menettämisseuraamus rasvaevällisen taimenen kalastamisesta sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä eteläpuolella on 2 440 euroa
Taimenta esiintyy erityisesti Saimaalla ja Pielisellä
Taimenen elinkierto
Lisääntyminen ja poikasvuodet koskialueilla
Syönnösvaellus järvialueilla
Taimenkantaa uhkaavat
Estynyt kulku lisääntymisalueille
Suuri osa tärkeimmistä lisääntymisalueista tuhoutunut
Luontainen lisääntyminen vähäistä
Voimakas kalastuspaine järvialueilla (mm. vetouistelu ja verkkokalastus)
Lähde: Ely-keskus
