Pirkanmaan dynamo Tampere on paistatellut jo peräti neljä kertaa peräkkäin Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina vuosittain tehtävässä tutkimuksessa. Miksi tuhannet ihmiset vuosi toisensa jälkeen haluavat tulla tamperelaisiksi. Kulttuurialan moniosaaja Maarit Peltomaalla on tuhannen taalan kysymykseen perusteellinen vastaus. Manselaissyntyisenä ja monilla paikkakunnilla asunut näyttelijä tietää, että hänen synnyinkaupunkinsa on kulttuurielämän runsaudensarvi. Myös liikenneyhteydet pelittävät hyvin. Paluumuuttaja arvostaa ratikkaa, jolla hän pääsee kotoaan kätevästi rautatieasemalle.
Maarit Peltomaalla on hiljan sulkeutunut tärkeä ympyrä, sillä hänestä on tullut jälleen kerran tamperelainen. Näyttelijän, kulttuuritapahtumatuottajan ja näyttämöaineiden opettajan työt ovat kuljettaneet kulttuurialan moniosaajaa maamme eri puolille. Teatteriproduktioista, tv-sarjoista ja elokuvatöistä suurelle yleisölle tuttu Peltomaa jos kuka tuntee Suomen maakunnat sekä niiden asuin- ja elinolosuhteet.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin viime vuoden aikana 132 545. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, peräti 3 798 henkeä.
Paluumuuttaja harrastaa juoksua, joogaa, uintia, pyöräilyä, elokuvia, teatteria, musiikkia, laulua ja matkailua. Kaikkiin näihin Tampere ja sitä ympäröivä maakunta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet.
Peltomaa sanoo ykskantaan, että hänen äidillään Anneli Peltomaalla on suuri vaikutus siihen, miten tytär oppi jo alle kouluikäisenä nauttimaan ja arvostamaan kotikaupunkinsa korkeatasoista ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Äiti piti tarkan huolen siitä, että teatterikärpänen puraisi hänen jälkikasvuaan.
– Millainen kasvuympäristö on esimerkiksi virikkeiltään ja kannustavuudeltaan, vaikuttaa merkittävästi lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja hänen kaikkeen tekemiseen. Äitini kehui tuon tuostakin lennokasta mielikuvitustani. Sitä ruokkivat taatusti niin turvallinen ja virikkeellinen koti kuin elinvoimainen kaupungin ilmapiiri. Olin siis leikkivä ja kaikesta kiinnostunut lapsi.
– Minulla on ollut lapsuudestani saakka palava into kertoa erilaisia tarinoita, luoda juttuja. Äitini jaksoi kannustaa minua verbaalisessa ilmaisussa. Uskon, että avaralla ja luovuutta sallivalla ilmapiirillä on ollut iso merkitys empatiakyvyilleni. Näytellessäni aistinkin herkästi yleisön tunnelmat ja reaktiot.
Rikas ja runsas kulttuurielämä nousee kerta toisensa jälkeen ykkösasemaan, kun tamperelaisilta kysytään asuinpaikkakunnan vahvuuksia. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala kirkastuu merkittäväksi vetovoimatekijäksi, kun Tampereelle muuttavilta kysytään asioita, jotka ovat vaikuttaneet heidän asuinpaikkavalintaansa.
Peltomaa muistaa suurella kunnioituksella myös koulutus- ja opiskelutarjontaa lukuisine vaihtoehtoineen. Peltomaa arvostaa isosti tasokasta opetusta, josta hän nautti Kalevan lukiossa kirjoittaen sieltä ylioppilaaksi vuonna 1984.
Myös Pirkanmaan musiikkiopisto saa Peltomaalta suuret kiitokset. Musiikkiopinnot loivat kestävän pohjan Peltomaan musikaalisuuden kukkaan puhkeamiselle. Hän muistaa, että ala- ja yläasteen sekä lukion todistuksissa musiikki oli kerta toisensa jälkeen täysi kymppi eli kiitettävä. Koulutyttönä hän osasi kuin vettä vaan muiden muassa Virve Rostin ja Einin biisit.
– Oivalsin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että laulaminen on vaativa laji. Ääntä työstää ihmisen koko kroppa.
– Näytteleminen puolestaan edellyttää hyvää fyysistä kuntoa.
Lahjat on valjastettu käyttöön
Peltomaa pitää suurenmoisena onnenkantamoisenaan, että hän on saanut lahjoja niin musiikin kuin näyttelemisen ja ylipäänsä esiintymisen maailmaan.
– Se, että olen laulava näyttelijä on vahvuuteni. Jo pitkän aikaa musikaalit ovat olleet teatteritalojen keskeistä ohjelmistoa.
Kun Peltomaa haki Teatterikorkeakouluun, se oli todellinen magneetti. Samalla kerralla opiskelupaikkaa tavoitteli 1 600 hakijaa, joista kymmenen naista ja kymmenen miestä selvitti tiensä opintoihin. Tamperelaislahjakkuus pääsi sisään ensimmäisellä yrittämällään, ja hän opiskeli näyttelijäntyön linjalla vuosina 1985–1988. Teatteritieteen maisteri Peltomaasta tuli vuonna 1995.
Lapsuudesta lähtien tutuksi tulleesta Tampereen Työväen Teatterista tuli Peltomaan työpaikka vuosiksi 1993 – 1995. Kotikentällään hän teki vuonna 1993 Masan osan Anton Tsehovin Lokissa ja vuotta myöhemmin nimiroolin Lassi Sinkkosen Solveigin laulussa.
Suomen teatterin pääkaupungissa varttunut näyttelijä on työskennellyt Kajaanin kaupunginteatterissa, Lahden Kaupunginteatterissa, Turun Kaupunginteatterissa, Lappeenrannan Kaupunginteatterissa, Teatteri Imatrassa, Teatteri Avoimissa ovissa, Aleksanterin teatterissa, Hämeenlinnan Kaupunginteatterissa sekä Teatteri Vanha Jukossa.
Yle TV2:lla vuoden 1998 elokuusta ja vuoden 1999 tammikuuhun tehdyn Klubi-draamasarjan kuvaukset pitivät Peltomaan tukevasti Tampereella. Hän korostaa, että Tohloppi on keskeinen tekijä Mansessa.
Parhaillaan Peltomaa matkustaa Tampereen ja Rauman väliä bussilla, sillä hän on vierailijana Paula!-musikaalissa toisessa nimiroolissa Rauman Teatterissa, jossa esitys pyörii koko ajan täysille saleille.
Musiikki-ilta Paulan laulujen parissa
Maarit Peltomaa on astellut suomalaisen iskelmän suuren komeetan jalanjäljissä viime syyskuusta lähtien, jolloin Kaisa Kuikkaniemen, Esa Niemisen ja Otto Kanervan tekemä Paula!-musikaali sai kantaesityksensä Rauman Teatterissa. Ninni Kekin ja Peltomaan tähdittämä musikaali vetää koko ajan katsoman täyteen näytös näytökseltä.
Myös Suomen kansan syvästi rakastama Paula Koivuniemi on asunut uransa alkupuolella varsin hyvän tovin Tampereella. Manse on osa artistin värikästä elämäkertaa.
Peltomaa on nyt uuden edessä. Hän tarjoilee pian tarinallista musiikki-iltaa nimellä Sydänystäväksi aikuinen nainen, joka pohjautuu Paula Koivuniemen tulkitsemiin iskelmiin. Taiteilijat Maarit Peltomaa ja Arla Salo tuovat esityksensä ensi-iltaan huhtikuun 11. ja 12. päivänä Ravintola Kukossa Fuengirolassa Espanjassa.
– Nyt lähdemme liikkeelle. Kokonaisuus muuntuu ja uudistuu ajan saatossa. Koivuniemen kappaleiden määrä on niin valtavan laaja, että niistä voi paketoida mitä erilaisempia kokonaisuuksia.
Peltomaa on paneutunut Koivuniemen kappaleiden teksteihin. Niissä on hänen mukaansa paljon ajateltavaa – niin kuin iskevissä iskelmäsanoituksissa pitää ollakin.
– Laulujen riimityksissä, melodioissa ja sävelkuluissa on paljon tunnetta, jonka Koivuniemi osaa ainutkertaisella tavalla välittää kuulijoille. Paulan kappaleet menevät yleisön tunteisiin. Laulujen puhuttelevuus ja voima on niiden vaikuttavuudessa.
Peltomaa muistuttaa, että Koivuniemen tulkinnat auttavat ihmisiä oppimaan ulkoa monien laulujen sanat. Kappaleet ovat supersuosittuja myös karaokelaulajien keskuudessa. Aikuinen nainen on loistava esimerkki ikivihreästä, joka yhdistää historiallisella tavalla ihmisiä.
– Musiikin tehtävänä onkin nostattaa tunteita. Hyvä laulu ravistelee. Syvällinen kappale jakaa kokemuksia; ne ovat kuin yhteistä muistia.
Runsaat viisi vuosikymmentä suomalaisia viihdyttänyt Koivuniemi on onnistunut ainutlaatuisella tavalla tarjoamaan sukupolvikokemuksen. Peltomaa kertoo, että hän tunnistaa Paula!-musikaalin yleisön reaktioista merkitykset, miten Koivuniemen musiikillinen maailma on puhutellut ja hoitanut ihmisiä.
Peltomaan mielestä Koivuniemen persoona on ollut vahvasti mukana kaikessa hänen musiikillisessa tekemisessään.
– Paulalla on vahva karisma. Se on lujittanut hänen asemaansa suomalaisella iskelmätaivaalla.
