Umpeen kasvanut Suojastenlahti ruopataan vuosien odotuksen jälkeen – ”Mutta ihan minimillä”, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö

Vuosikymmenien saatossa pahoin umpeenkasvanut ja lähinnä isoa ryteikköä muistuttava Keijärven Suojastenlahti kunnostetaan tämän vuoden syksyllä. Kunnostuksesta tehtiin valtuustoaloite jo vuonna 2018.
Suojastenlahti
Keijärven Suojastenlahti on kasvanut yhä enemmän umpeen 1900-luvun puolivälistä saakka. Kuva on otettu vuonna 2019. (Kuva: Jani Saarenpää)

Ylöjärven kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Ari Jokihaara kertoo, että tavoitteena on kunnostaa Suojastenlahti ruoppaamalla. Ylöjärven kaupungin maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa  hankkeelle on varattu 60 000 euroa

– Ilmakuvista näkee, että Suojastenlahti on kasvanut reunoilta umpeen ja keskemmällä lahtea on vielä kaksi avointa pientä vesialuetta. Vesipinta-ala on siis selvästi ajansaatossa pienentynyt. Suojastenlahtea ympäröinyt maatalous on ollut osaltaan syypää Suojastenlahden umpeen kasvamiseen, Jokihaara sanoo.

Kunnostuksessa tarkoituksena on, että lahteen laskevan Tiikonojan hulevedet saadaan ohjattua Suojastenlahden avoimiin vesialueisiin, millä yritetään vähentää lahden umpeen kasvamista jatkossa. Näin kunnostusprojektista hyötyvät siis sekä Ylöjärven kaupunki että Suojastenlahti, kun kaupunki saa kierrätettyä hulevesiään samalla ehkäisten lahden umpeen kasvua.

Jokihaara sanoo, että Suojastenlahden kunnostaminen on tärkeää erityisesti alueelle asettuneen linnuston ja hyönteisten kannalta.

– Mikäli umpeen kasvaminen saisi jatkua, köyhdyttäisi se lopulta luonnon monimuotoisuuden Suojastenlahdella.

Jokihaaran mukaan Tiikonojan veden laatu on todettu tutkimuksissa riittävän hyväksi.

Lue myös: Suojastenlahti odottaa palauttamistaan alkuperäiseen tilaan – ”Vielä 1960-70-luvuilla Suojastenlahdessa oli mahdollista soudella veneellä”

Suojastenlahti, Ylöjärven kirkko, Pietilä, kuva: Ylöjärvi-Seura
Kuva on ilmakuva Ylöjärven kirkon ympäristöstä, arvion mukaan 1930-luvulta. Takana näkyy Keijärvi ja Suouojastenlahti, jossa oli huomattava avoin vesialue. (Kuva: Ylöjärvi-Seura)

Alueella rikas luonto

Suojastenlahden kunnostusta varten on laadittu yleissuunnitelma, jonka yhteydessä on selvitetty lahden vallitsevat luontoarvot ja niiden huomioiminen keskeisenä osana kunnostusta. Selvityksen on laatinut kaupungin vuonna 2022 tekemässä kilpailutuksessa valituksi tullut ympäristön suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finland Oy.

Suunnitelma sisältää luontoselvityksen, jonka perusteella Suojastenlahden luontoarvot keskittyvät alueen eteläosan avokosteikolle ja rantametsäalueille muodostuneeseen tulvametsään, joka on harvinainen luontotyyppi.

Luontotyyppien lisäksi selvityksessä tutkittiin Suojastenlahden linnustoa, sudenkorentoja ja muita hyönteisiä.

Jokihaaran mukaan kaupungilla oli oletus, että Suojastenlahdelta voi löytyä useita korentolajeja. Maastokartoituksien yhteydessä havaittiinkin yhteensä 15 sudenkorentolajia, pääosin yleisiä lajeja. Huomionarvoisista lajeista havaittiin silmälläpidettäväksi arvioitu vihertytönkorento.

Lue myös: Lokit häiritsevät Suojastenlahdella

Ylöjärveläisten keskuudessa Suojastenlahti tunnetaan erityisesti lintuvesistönä, jossa on tavattu pesimässä muun muassa erittäin uhanalainen nokikana.

Luontoselvityksen sisältämässä, vuonna 2022 tehdyssä pesimälinnustoselvityksessä Suojastenlahdella havaittiin nokikanan lisäksi 33 muuta lajia, kuten erittäin uhanalaiset tervapääsky ja viherpeippo.

Lokkeja pesi Suojastenlahden alueella riesaksi asti joitakin vuosia sitten, mutta nyt niitä ei alueella enää näy.

– Ainuttakaan pesivää lokkia ei vuoden 2022 selvityksissä näkynyt. On jäänyt mysteeriksi, miksi näin on, mutta se voi johtua alueella pesivästä haukasta.

”Yritetään mennä ihan minimillä”

Miten alueen kunnostustoimenpiteet sitten suoritetaan siten, ettei Suojastenlahden eläimistö häiriinny?

Jokihaara sanoo, että ensinnäkin työt ajoitetaan syksylle lintujen pesimäkauden ulkopuolelle.

– Ja näin hyönteisetkin ovat jo pakkautumassa talviteloille. Kunnostuksen jälkeen teetämme Suojastenlahteen todennäköisesti uuden luontoselvityksen, jolla selvitetään, miten kunnostus on vaikuttanut siellä esiintyviin lajeihin.

Jokihaaran mukaan kunnostusta ei ole mahdollista tehdä käsityönä, vaan työ on suoritettava esimerkiksi ponttooneilla varustetulla ruoppaavalla koneella, jolla avataan Suojastenlahteen uudet reitit vedet kiertämiseksi.

– Siellä yritetään välttää minkäänlaisten työmaateiden tekemistä ympäristöön. Muutenkin yritetään mennä ihan minimillä, jotta siellä ei elinympäristöä tuhoutuisi tarpeettomasti. Suojastenlahden kunnostukseen ei myöskään tuoda ulkopuolelta mitään materiaalia, vaan massoja siirrellään siellä paikallisesti.

Jokihaara lisää, että lähiasukkaille kunnostustöiden ei pitäisi aiheuttaa haittaa.

­– Hetkellisesti työt voivat aiheuttaa Suojastenlahdella veden värjäytymistä, kun ruovikkoa poistetaan siirretään.

Kunnostussuunnitelmassa on myös kolmas vaihe, jossa Suojastenlahdesta avattaisiin avouomayhteys Keijärveen. Tätä kaupunki ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa toteuta, sillä se voisi uhata Suojastenlahteen muodustuvaa tulvametsää, joka on luokiteltu arvokkaaksi ja katoavaksi luontokohteeksi.

Lue myös: Katso paljastavaa ilmakuvaa umpeenkasvaneesta Suojastenlahdesta! ”Olen asunut Nigeriassa ja nähnyt rämeiköt – tästä rämeiköstä ei puutu kuin krokotiilit”, sanoo naapuri

Fakta: Suojastenlahti

  • Suojastenlahti on Keijärven lahti, jonka omistaa Ylöjärven vesien osakaskunta.
  • Suojastenlahteen laskee Tiikonoja. Tiikonojan valuma-alueella on aiemmin sijainnut merkittävä määrä viljelysmaata, joka on aiheuttanut Suojastenlahden umpeenkasvua.
  • Historiallisten ilmakuvien ja kartta-aineistojen perusteella Suojastenlahden umpeen kasvaminen on käynnistynyt jo 1900-luvun alkupuolella ja jatkunut voimakkaana nykypäivään saakka.
  • Suojastenlahden alueelle on kehittynyt merkittäviä linnuston ja hyönteisten elinympäristöjä.
  • Lisäksi alueelle on kehittymässä tulvametsä, joka on harvinainen luontotyyppi.

Lähteet: Suojastenlahden kunnostussuunnitelma, WSP Finland, Ylöjärven Uutisten arkisto