Viljakkalan seurakunnalle lahjoitettiin liki 400-vuotias kansallisaarre, joka päätyi Ducaton kyydissä Ylöjärvelle – Oikea paikka teokselle olisi Viljakkalan kirkko, sanoo Johannes Riuttala

Ylöjärven seurakunnan arkistoista löytyy ikivanha harvinaisuus, joita on jäljellä Suomessa satakunta kappaletta.
Ylöjärven seurakunnan kappalainen Johannes Riuttala esitteli kuuden kilon painoista kirjavanhusta Ylöjärven Uutisille. Alkuperäinen suomenkielinen kokoraamattu eli Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi on vuodelta 1642.

Viljakkalan seurakunta sai vuonna 1947 lahjoituksen, jota voisi kutsua nykypäivänä erittäin harvinaislaatuikseksi kansallisaarteeksi.

Kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu eli Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi, joka ilmestyi vuonna 1642 – melkein 400 vuotta sitten.

Teos tunnetaan myös Kristiinan Raamattuna, sillä kirja omistettiin 15-vuotiaalle Ruotsi-Suomen kuningatar Kristiinalle.

Ensimmäinen suomenkielinen kokoraamattu sisältää sekä vanhan että uuden testamentin ja se pohjautuu Mikael Agricolan aloittamaan suomennustyöhön, jota jatkoi vuonna 1602 piispa Rothovius.

Koko Raamatun suomennos valmistui vuonna 1640 Turun kirkkoherra Eskil Petraeuksen johtaman nelihenkisen käännöskomitean ansiosta.

Lähtökohtana ensimmäisen suomenkielisen Raamatun kääntämiselle oli silloisen Ruotsi-Suomen yhteiskunnan hallituksen mukaan se, että jokaisen tulisi saada lukea Raamattua omalla äidinkielellään ja perehtyä näin sen sanomaan.

Hallituksen julkilausumassa esitettiinkin vuonna 1638, ”miten tärkeää on, ettei ihminen Raamattua lukiessaan joudu taitamattomien selittäjien tai väärämielisten ihmisten omavaltaisuuden ja harhauttavien tulkintojen armoille. Jokaisen tulee omalla äidinkielellään saada luotettava tieto siitä, mikä kuuluu hänen autuuteensa”.   

Ensimmäisen suomenkielisen Raamatun julkaisu oli merkittävä tapahtuma myös kielellisesti, sillä Raamattu vakiinnutti suomen kirjakielen ja oikeinkirjoituksen pitkäksi aikaa.

Tuhkolmassa painettuja  suomenkielisiä Raamattuja tuotiin Suomeen 750 kappaletta. Kirjat sidottiin ja kansitettiin Suomessa, jossa ne saivat yleensä nahkapäällysteiset puiset kannet.
Johannes Riuttala haluaisi, että kirja pääsisi arvoiselleen paikalle seurakuntalaisten ihailtavaksi.

Kirjoja jäljellä satakunta

Ensimmäistä suomenkielistä Raamattua painettiin tukholmalaisessa Henrik Keyserin kirjapainossa 1 200 kappaleen painos, josta Suomeen tuotiin 750 kappaletta. Itä Hämeen museon mukaan Raamatut kuljetettiin irtoarkkeina tynnyreihin pakattuina.

Kirjat sidottiin ja kansitettiin Suomessa, jossa ne saivat yleensä nahkapäällysteiset puiset kannet. Kuuden kilon painoiset kirjajärkäleet päätyivät niin seurakunnille kuin korkeissa asemissa oleville henkilöille.

Arvion mukaan alkuperäisiä kirjoja on jäljellä Suomessa enää noin sata kappaletta.

– Suomeen päätyi myös muutama kirja, jotka sidottiin ja kansitettiin Ruotsissa. Tällainen teos olisi vieläkin harvinaisempi ja arvokkaampi. Kristiinan Raamattu on yksi kauneimmista kirjoista, ja se sisältää myös paljon koristeellisia kuvia, kertoo Ylöjärven seurakunnan kappalainen Johannes Riuttala.

Raamatun haalistunut ja pitkä kansilehden teksti kuuluu seuraavasti:  Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi. Pääraamattuin/ Hebrean ja Grecan jälken: Esipuhetten/ Marginaliain/ Concordantiain/ Selitösten ja Registerein cansa. Jumalan Sana on eläwä ja wäkewä/ ja on teräwämbi cuin caxiteräinein Miecka/ ja käy läpidze/ eroittain Sielun ja Hengen.  Luc. 11.v. 28.  Autuat owat ne jotca cuulewat Jumalan Sanan/ ja kätkewät sen.  Stockholmis/ Präntätty Henrich Keisarilda/ anno 1642.

Kenen kirja oli alun perin?

Melkein 400 vuotta myöhemmin tämä jykevä kirjavanhus lepää Ylöjärven seurakunnan neuvotteluhuoneen pöydällä. Miten kansallisaarre päätyi Ylöjärven seurakunnan arkistoon?

– Ducaton kyydissä, kuten muutkin Viljakkalan seurakunnan tavarat. Vuoden 2007  seurakuntaliitoksen yhteydessä muun muassa tämä Raamattu ja vanhat kirkonkirjat tuotiin Ylöjärven seurakunnan arkistoon säilytettäväksi, kertoo seurakuntaliitokseen asti Viljakkalan seurakunnan kirkkoherrana työskennellyt Riuttala.

Riuttalan mukaan tietoa kirjavanhuksen omistushistoriasta ennen Viljakkalan seurakuntaa on tarjolla hyvin niukasti, ja tämä tieto tarjoillaan kirjan sisäkannessa.

382-vuotias kirjavanhus lahjoitettii Viljakkalan seurakunnalle vuonna 1947. Kirjan lahjoitti Liisa Bergius, jonka isä A. F. M. Bergius työskenteli seurakunnan kirkkoherrana. Liisa Bergius lahjoitti kirjan isänsä muistolle kuusi vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Viljakkalan seurakunnalle, rakkaalle syntymäseurakunnalleni, isäni rovasti A. F. M. Bergiuksen muistoksi v. 1947

Liisa Bergius.

Viljakkalan seurakunta siis sai kirjan lahjoituksena vuonna 1947 Liisa Bergiukselta, jonka isä Alexander Fredrik Mikael Bergius (1856-1941) työskenteli ensin Viljakkalan seurakunnan kappalaisena vuoteen 1920 ja tämän jälkeen kirkkoherrana.

Kyseessä on Viljakkalan kannalta merkittävä hahmo, sillä juuri Bergius taisteli Viljakkalan seurakunnan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, joka erotettiin Hämeenkyröstä virallisesti vuonna 1921.

– Sitä tietoa meillä ei ole, miten kirja on alun perin päätynyt Liisa Bergiukselle. Jos jollakin tällaista tietoa on, niin mielelläni siitä kuulisin, Riuttala toteaa.

Raamattu on ulkomitoiltaan 25 cm x 39 cm x 12 cm. Raamatullisia tekstisivuja teoksessa on 1432 ja esipuhetta sekä rekisterejä 54 sivua.

Tällä hetkellä kansallisaarre makaa siis Ylöjärven seurakunnan arkistossa, jossa se on tavallisten kansalaisten käsien ja silmien ulottumattomissa.

Johannes Riuttala näkee, että teos ansaitsisi paikan näkösällä, jotta seurakuntalaiset pääsisivät sitä ihailemaan. Oikea osoite Raamatulle olisi Riuttalan mukaan Viljakkalassa.

– Tämä tarvitsisi arvokkaan paikan. Olen esittänyt, että kirja voisi olla lasivitriinissä Viljakkalan kirkossa, johon se on alun perin lahjoitettukin.

Fakta: Biblia: Se on: Coco Pyhä Raamattu Suomexi 

  • Ensimmäinen suomenkielinen Raamattu, joka ilmestyi vuonna 1642.
  • Omistettiin 15-vuotiaalle Ruotsi-Suomen kuningatar Kristiinalle.
  • Teos painettiin Tukholmassa 1 200 kappaleen painoksena. 750 painosta päätyi Suomeen, jossa kirjat sidottiin ja kansitettiin.
  • Nykypäivänä alkuperäisiä Raamattuja on jäljellä Suomessa arviolta sata kappaletta, joista yksi on Ylöjärven seurakunnalla.
  • Tammikuussa 2024 Helanderin huutokaupassa huutokaupattin vuoden 1642 Raamattu 7 500 eurolla.

Lähteet: Itä Hämeen museo, Viljakkalan kirkon ja seurakunnan historiikki, Huutokauppa Helander

Kirjan reunoihin on tehty merkintöjä latinaksi. Kappalainen Johannes Riuttala sanoo, että papin tekemien reunaselitysten ja viitteiden tarkoituksena on avata Raamatun tekstiä.
Oikealla sivulla Byhän Mattheucen Evangelium eli Pyhän Matteuksen evankeliumi koristeellisella kuvalla.