Kovat pakkaset ja kallis sähkö ovat saaneet omakotitalojen omistajat miettimään, miten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa. Uudet talot on rakennettu tiiviiksi, kun taas vanhoissa taloissa saattaa viima vinkua.
Apua vanhojen, etenkin ennen 1960-lukua rakennettujen talojen energiankulutuksen vähentämiseen oli tarjolla Vesilahden kirjastossa, missä FM, rakennuskonservaattori Kati Lahtinen antoi toimenpidevinkkejä. Hän on kirjoittanut aiheesta tietoteoksen Viri ja valkee, vanhan rakennuksen lämpö- ja energiatalous, ja asuu itsekin perheineen vanhassa talossa.
Lahtinen ei kannusta vanhojen talojen omistajia isoihin energiaremontteihin.
– Tilastot eivät niitä tue ja ne maksavat itsensä huonosti takaisin.
Energiaremontit voivat myös pilata rakennuksen historiallisen arvon ja julkisivun estetiikan. Vanhan rakennuksen verhoaminen villalla ja muovilla saattaa lisäksi aiheuttaa muita isoja ongelmia.
– Jos hengittävää rakennetta eristetään liikaa, aiheutetaan riskirakenne. Rakennuksen kosteustekninen toiminta voi vaarantua ja asumisterveys joutua uhatuksi, Lahtinen sanoi.
Hän viittasi myös arkkitehti Antti Nymaniin, jonka mukaan vanhan rakennuksen kuuluukin lämmetä vähän harakoille. Se on hinta sille, että rakenteet säilyvät terveinä.
Vanhassa rakennuksessa energia karkaa tavallisesti yläpohjan, ikkunoiden ja ilmanvaihdon kautta. Oma lukunsa on lämpimän veden käyttö. Jos lattiasta, seinistä tai ikkunoista vetää, voi rakoja Lahtisen mukaan parhaiten tilkitä paperilla ja pellavariveellä.
– Usein vanhoissa taloissa on erikseen paksut talviverhot, joilla estetään vetoa ikkunoista. Samoin ulko-oven eteen voi laittaa paksun kankaan vetoa torjumaan.
Jos pakkasella ulkoikkunaan muodostuu pakkaskukkia, sisäikkunaa on tiivistettävä ja ulkoikkunan ilmankiertoa parannettava. Muutoin ikkunoiden väliin muodostuu rakennetta pilaavaa kosteutta. Liian tiivistä rakennetta ei kannata tehdä, sillä silloin tulipesä vetää korvausilman lattian kautta, jolloin mukana saattaa tulla epäpuhtauksia. Vanhassa talossa helpon ja toimivan energiaremontin voi tehdä lisäämällä yläpohjan eristystä. Purua, selluvillaa tai muuta vastaavaa voi laittaa suoraan vanhan eristeen päälle tai halutessaan väliin voi panna paperin.
– Kun lisäeristää yläpohjan, ei tarvitse puuttua talon rakenteisiin, Lahtinen muistuttaa.
Rossipohjan tuuletusluukut, joita kutsutaan myös kissanluukuiksi, kannattaa syksyllä sulkea, kun talon pohja on kuiva.
Pakkaslunta on vanhoissa taloissa käytetty pitkään lisäeristeenä kivijalkaan ja seinälle lapioituna.
Vanhoja taloja lämmitetään useimmiten puulla. Lahtinen pitää tärkeänä, että lämmitykseen käytetty puu on kuivaa.
– Puun lämpöarvo on sitä parempi, mitä kuivempaa ja lämpimämpää se on. Silloin puuta kuluu vähemmän ja se palaa puhtaammin. Siksi puu kannattaa tuoda sisälle kuivumaan jo pari päivää ennen käyttöä.
Tulisija on Lahtisen mukaan kuin vanhan rakennuksen keuhkot ja ilmanvaihtolaite, joka pysyy paremmassa kunnossa, kun sitä käytetään.
– Kun ilmat muuttuvat kosteiksi syksyllä, kannattaa tulisija lämmittää, jotta kostea sisäilma kuivuu.
Jos tuli ei syksyllä syty, voi tuhkaluukun avata ja polttaa siellä vähän paperia, mikä yleensä avaa vedon. Toinen hyvä keino on lämmittää tulisijaa sähkö- tai kaasupuhaltimella.
– Talvella riittää usein se, että vetää pellit auki ja odottaa hetken aikaa.
Helppoja, tehokkaita ja nopeita keinoja energiankulutuksen vähentämiseen ovat sisälämpötilan laskeminen parilla asteella sekä kuuman veden käytön vähentäminen. Jos 5 minuutin päivittäisen suihkun lyhentää 2,5 minuuttiin, säästyy vuositasolla energiaa 7 prosenttia. Sisälämpötilan alentaminen parilla asteella tuo säästöjä 5 prosenttia. Säästöä voi hakea myös tarkastelemalla kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan sähkönkulutusta.
KARI PUSA
