Marraskuun 2023 alussa 34 Pirkanmaan aluevaltuutettua teki Hyvinvointialuelain 99§ mukaisen pyynnön hallintosäännön muuttamisesta, jotta toimivalta palveluverkkopäätöksissä palautetaan aluevaltuustolle. Lain mukaan päätös tuli valmistella kiireellisenä. Valmisteluun on kulunut yli kolme kuukautta. Satakunnassa vastaava päätös valmisteltiin suunnilleen kuukaudessa.
Viiveen osasyyksi on mainittu, etteivät palveluverkkopäätökset ole Pirkanmaalla yksinkertaisia, vaan koostuvat useasta hyvinvointialuestrategiaa toimeenpanevasta ohjelmasta ja suunnitelmasta. Valmistelut pohjautunevat ajatukselle, ettei yksikään valtuuston toimivaltaa parantava esitys ole aikaisemmin mennyt läpi. Toisaalta palveluverkkopäätösjärjestelmän karu totuus alkoi näyttäytyä valtuutetuille vasta syksyllä 2023, kun aluehallitus ryhtyi tekemään nopealla tahdilla terveys- ja sote-asemien sulkupäätöksiä. Yhä useampi valtuutettu turhautui siitä, ettei Pirhan ylin päätöksentekoelin pysty vaikuttamaan näihin tärkeisiin kysymyksiin. Päätösvalta oli delegoitu pois.
Toisena syynä viiveeseen on todettu, ettei hallintosääntöuudistusta tule tehdä hätiköiden. Totisesti ei ole hätiköity – lukuunottamatta valiokuntien kuulemisia. Vain Tulevaisuus- ja strategiavaliokuntaa kuultiin, ja sitäkin yhden päivän varoitusajalla. Lausuntoa ei ehditty laatia. Hätiköity ei myöskään kutsuttaessa valtuustoryhmiä asiasta keskustelemaan – keskustelu on vielä edessä.
12.2. käsiteltävässä luonnoksessa valtuustolle annetaan valta päättää ”Strategiaan perustuvan palvelujen verkoston periaatteista, jotka liittyvät palvelutarpeeseen vastaamiseen, palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, henkilöstön riittävyyteen, kustannusten hallintaan sekä tarvittavien investointien mahdollistamiseen”. Aluehallitus päättäisi periaatteiden toimeenpanosta. Tämä vastaa nykytilaa, joten käytännössä mikään ei muuttuisi.
Aluevaltuustolle tosin annettaisiin valta päättää palvelujen verkoston kehittämiseen liittyvistä merkittävistä ohjelmista ja niiden muutoksista, mikä sinänsä olisi parannus. Ohjelmia ei kuitenkaan ole määritelty tai nimetty ja koska aluehallitus päättää hyvinvointialuestrategiaa toteuttavista merkittävistä ohjelmista ja suunnitelmista, jotka eivät kuulu aluevaltuuston päätösvaltaan, syntyy vähintäänkin epäselvä tilanne – kuka päättää mistä?
Voisi saada käsityksen, että paljon on aikaa käytetty sellaisten sanakäänteiden löytämiseen, joilla päätösvaltaa ei tosiasiassa siirretä valtuustolle, vaikka asiaan perehtymätön näin saattaisi pikaisella silmäyksellä luulla.
Valtuustoryhmät, joissa toimivallan palautusta valtuustolle vastustetaan argumentoivat, ettei aluevaltuuston tule puuttua toimeenpanevan tason yksityiskohtaisiin päätöksiin. Tästä olen täysin samaa mieltä. Onkin tärkeätä tehdä selväksi, etteivät pyynnön allekirjoittaneet valtuutetut suinkaan halua pelata nappikauppaa. Pyyntöä ei tehty, jotta valtuustossa äänestettäisiin jokaisen työpisteen tai pistorasian paikasta. Kyse ei myöskään ole pelkästään seinistä – SoTe- tai lähiasemien sijainneista. Ei. Pyyntö tehtiin, jotta demokraattisilla vaaleilla valittu valtuusto voisi jatkossa päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta Pirkanmaalla – tehtävästä, jota varten hyvinvointialueet ylipäätään perustettiin.
Valtuuston kokoukset ovat julkisia. 12.2. näemme, kuka on valmis kantamaan vastuuta itse ja kuka puoltaa delegointia suljettujen ovien taakse aluehallitukselle.
Petra Schulze Steinen
aluevaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja (kesk.)
