Miltä kuntien tulevaisuus näyttää? Kuntajohtajat kertovat mahdollisuuksista ja uhkakuvista.
Liki 25 000 asukkaan Lempäälää johtavaa Heidi Rämöä epäilyttävät eniten tulevissa vuosissa valtion päätökset, erityisesti rahoitukseen liittyvät muutokset.
– Koko Tampereen kaupunkiseutu on Suomen ydinaluetta, kun tarkastellaan elinvoimaa ja kasvun mahdollisuuksia. Valtion aiemmat uudistukset ovat rapauttaneet rahoitusjärjestelmää. Seutumme kunnat, joissa syntyvyys on vielä suurempaa kuin kuolleisuus, tarvitsevat niin päivähoidon kuin opetuksen osalta valtiolta nykyistä parempaa vastuunkantoa rahoituksesta. Lapsissa ja nuorissa kasvaa tulevaisuutemme, heihin on satsattava, kunnanjohtaja vaatii.
Rämön mielestä myönteistä Lempäälän tulevaisuudessa on nimenomaan elinvoiman lisäämisen mahdollisuudet.
– Ensi vuonna etenemme Sääksjärven osayleiskaavan hyväksymisessä, mikä edistää uuden juna-aseman valmistumista. Lisäksi satsaamme liikunta- ja vapaa-aika palveluihin. Ystävänpäivänä 14. helmikuuta avaamme Lempäälä-areenan. Kuntalaisten kauan toivoma uimahalli-kylpylä otetaan puolestaan käyttöön syksyllä. Iloitsemme myös siitä, että vuoden 2026 Lempäälän asuntomessujen ensimmäiset tontit luovutetaan vuoden alussa, Rämö tarkentaa.
Ratikkaratkaisu on vedenjakaja
Vajaan 21 000 asukkaan Pirkkalan pormestari Marko Jarva tunnistaa kroonistuvia uhkakuvia.
– Näen vaaran signaalien toteutuvan, ellei yleinen globaali levottomuus osoita pian rauhoittumisen merkkejä alkavan vuoden aikana. Mitä nopeammin, sen parempi.
– Positiiviselle puolelle asettuvat Pirkkalan tulevat ja erittäin tärkeät päätökset, joita teemme tämän vuoden aikana. Näistä selkeästi merkittävin on ratikkaratkaisu, joka on käsillä lokakuussa. Linjauksen merkittävyys Pirkkalalle on iso ja kauaskantoinen. Toivon huolellista analyyttisyyttä ja viisautta näihin päätöksiin.
Hyvät lähtökohdat jatkoon
Vajaan 34 000 asukkaan Ylöjärven kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen näkee, että Ylöjärvellä on verrattain hyvät taloudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat kohdata tulevaisuutensa.
– Monet kaupunkikehityksen keskeiset hankkeet, kuten kouluinvestoinnit sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen etenevät, joten näkymät ovat tulevaisuuden osalta myönteiset.
Piiparisen mukaan asuntokaupan hiljentyminen näkyy kuitenkin Tampereen seudullakin asuinrakennusten hankkeiden väliaikaisena viivästymisenä.
– Seudun vetovoima ja kaupungistuminen yleisinä ilmiöinä jatkuvat tulevaisuudessakin. Positiivinen käänne asuntomarkkinoilla tapahtunee Tampereen seudulla piakkoin.
– Maan hallitusohjelmaan kuuluu kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen, mikä onkin tarpeen, jotta kuntien sopeutuminen muun muassa sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen vaikutuksiin tapahtuu mahdollisimman tasapainoisesti ja kokonaisuutena mielekkäällä tavalla, Piiparinen toteaa.
Turvallisuustilanne heittää varjon
Runsaan 16 400 asukkaan Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola kokee, että yleinen turvallisuuspoliittinen tilanne maailmalla on mennyt heikompaan suuntaan. Se heijastuu vaikutuksineen myös kuntien toimintaan ja niiden perustehtävän toteuttamiseen ja niitä eri tavoin vaikeuttaen.
– Toimintaympäristömme on ollut viime vuosina isojen muutosten kourissa muun muassa koronasta ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittamasta hyökkäyssodasta johtuen. Kunnassa pitää olla valmiuksia tarvittaessa nopeastikin muuttaa toimintatapoja. Myös yleiset talouden suhdannenäkymät ovat varsin synkät, ja kuntatalous on tiukalla. Nämä asiat näkyvät kuntien toiminnassa ja niiden rahoituksessa tulevina vuosina, Peltola miettii.
Myönteinen paikallinen ilmapiiri
Myös vajaan 6 500 asukkaan Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka tunnistaa kuntakentän taivaalta riskejä.
– Riskejä on selkeästi ilmassa, ja ne liittyvät tulevaisuudessa kuntien rahoitukseen, investointipaineisiin sekä syntyvyyden ja väestönkehityksen suuntaan.
Pikan mielestä myönteisintä on ehdottomasti positiivinen ilmapiiri, joka Pälkäneellä vallitsee.
– Meillä tapahtuu nyt paljon hyviä asioita kunnan kehityksessä ja kuntalaisten hyvinvoinnissa. Myönteisiä juttuja on kaavoituksessa, investoinneissa sekä yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointia ajatellen. Suurimpia hankkeitamme tänä vuonna ovat uuden yhtenäiskoulun hankesuunnittelu, Keskitien perusparannus sekä Kankaanmaan yritys- ja teollisuusalueen kaavoitus. Kuntaamme valmistuu Tokmannin myymälä sekä Skarta Energyn aurinkopuisto, joista iloitsemme, Pikka sanoo.
Yhteisöllisen ja osallisuuden kunta
Vajaan 2 000 asukkaan Juupajoen kunnanjohtaja Riku Siren nostaa esille Pirkanmaan hyvinvointialueen aiheuttamat murheet.
– Tänä vuonna vaarallisimpia ovat Pirhan palveluverkkoratkaisut, jotka todennäköisesti ovat meille epäedullisia ja niistä mahdollisesti seuraa negatiivinen kierre. Myönteisintä on se, että meillä on kunnan käsissä oleva oma toiminta hyvällä mallilla. Pakettimme on niin sanotusti kasassa. Yritysten puolella on tehty ja tehdään investointeja, Siren yksilöi.
Sirenin mukaan Juupajoki keskittyy jatkossa laajasti määriteltyihin sivistyspalveluihin ja elinympäristön rakentamiseen sekä yhteistyöhön erilaisissa verkostoissa, myös hyvinvointialueen kanssa.
– Pienten kuntien idea voisi hyvinkin olla paikallisyhteisöllisyyden, demokratian ja osallisuuden korostaminen hallinnon sijaan, Siren näkee.
Valtatie 9 nelikaistaiseksi
Vajaan 9 000 asukkaan Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto tunnistaa monia liikkuvia tekijöitä kuntakentältä.
– Yleisen taloustilanteen ja talouskasvun heikkeneminen, työllisyystilanteen huononeminen, inflaation ja korkotason säilyminen korkealla tasolla vuonna 2024 voivat tuoda vaikeuksia kaupungin palvelujen rahoittamiseen, ja ne voivat johtaa palvelutason heikkenemiseen.
Kuusiston mielestä valtatie 9:n Orivesi-Tampere-välin nelikaistaistamisen viivästyminen on konkreettisesti vaarallinen asia, sillä väylän liikennemäärät ovat suuret ja liikenneturvallisuus heikko.
– Hankkeen hyöty-kustannusarvo on korkea. Alasjärvi-Käpykangas-välin valtionrahoitusta, noin 89 miljoonaa euroa, odotettiin valtion budjettiin viime vuonna, mutta rahoitusta ei saatu. Teemme edunvalvontaa, jotta rahoitus saataisiin lisätalousarvioon, Kuusisto kertoo.
Kaupunginjohtaja muistuttaa, että Orivedellä on hyvin toimivat ja saavutettavat monipuoliset palvelut, aktiiviset kuntalaiset ja järjestöt.
– Orivesi on viihtyisä ja turvallinen paikkakunta. Kasvukeskus Tampere on vain 24 minuutin junamatkan päässä. Autolla Oriveden ja Tampereen välimatkan taittaa 30 minuutissa. Joukkoliikenneyhteydet toimivat, ja Orivesi kuuluu Nysse-lippujärjestelmään.
”Kunnilla on nyt tilaisuus”
Liki 33 000 asukkaan Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo paikkakunnan kasvun säilyvän edelleen vahvana.
– Lamminrahkan alueen rakentaminen jatkuu, ja Kangasalan nauhataajaman kohteet etenevät yksi kerrallaan. Kasvavaan kaupunkiin rakentuu uutta. Esimerkiksi Pikkolan pienten lasten yksikköä rakennetaan, Ruutanan koulun rakentaminen jatkuu ja Lemetyn alueella rakennetaan katuyhteyttä, joka yhdistää Vatialan alueen jatkossa Lamminrahkaan.
– Toivon, että meneillään oleva talouden laskusuhdanne kääntyy myönteiseksi jo tämän vuoden loppupuolella. Viitteitä siihen suuntaan on jo näköpiirissä. Esimerkiksi korkojen nousu on rauhoittunut, ja mahdollinen korkojen lasku piristää asuntomarkkinaa.
– Kuntien puolesta toivon, että meneillään olevat normien purkutalkoot toteutuvat tällä ja kuntien tehtäväkenttää kevennetään.
– Tampereen kaupunkiseudun vaikuttava yhteistyö jatkuu, ja koko Pirkanmaan yhteinen ääni kuuluu aiempaa vahvempana yhteisen edunvalvontasuunnitelman siivittämänä.
– Toivon, että valtatie 9 saa lopulta ansaitsemansa rahoituksen, ja tuo valtakunnan vilkasliikenteisin ja vaarallinen tieosuus saadaan perusparannusrahoituksen piiriin.
– Kuntakentän yhteinen toive on varmasti, että kuntien rahoitukseen ei enää kohdistu uusia paineita ja että entisiäkin olisi mahdollisuus korjata. Meitä nopeasti kasvavia kuntia kannattaa tukea, jotta tuon kasvun hyödyt ovat laajemminkin valtakunnan elinvoiman lisääjinä.
– Toivon, että alkanut vuosi on toimelias, ja että niukkenevista resursseista huolimatta voimme rakentaa houkuttelevaa, viihtyisää kaupunkia niin asukkaille, yrityksille kuin matkailijoillekin. Yhteen hiileen puhaltamista ja positiivista, eteenpäin katsovaa asennetta tarvitaan, ja siinä jokainen meistä voi tehdä oman, tärkeän osansa.
Auvisen mukaan kuntien suurimmat huolet liittyvät paitsi niiden rahoitusasemaan myös siihen, että kunnilla on riittävät voimavarat huolehtia vastuullaan olevista palveluista ja toiminnan kehittämisestä.
– Edelleen meidän on yhtä aikaa huolehdittava kansallisesta yhtenäisyydestä, varauduttava erilaisiin uhkiin maanläheisesti ennalta ja rauhassa, huolehdittava myös siitä, että tärkeät tavoitteet ympäristön ja ilmastotavoitteiden osalta etenevät askel kerrallaan, voimavarojen puitteissa.
Auvinen vakuuttaa, että kunnissa on osaamista, taitoa, tahtoa ja päätöksentekokyvykkyyttä.
– Toivon kunnille nyt rauhaa rakentaa uudenlaisia tulevaisuuden kuntia sote-siirtymän jälkeen. Hyvän yhteistyön rakentaminen hyvinvointialueiden kanssa on meidän kaikkien yhteinen etu. Sille toivon vahvaa myötätuulta koko ensi vuodeksi.
Auvisen mielestä Kangasalalla on runsaasti mahdollisuuksia.
– Kaupunkimme kasvaa tällä Suomen parhaalla kaupunkiseudulla monipuolisia asumisen vaihtoehtoja tarjoten. Uusia palveluja parantavia kohteita rakennetaan, Kangasalan keskusta uudistuu, liikkumisen ja harrastamisen mahdollisuudet paranevat niin kaupungin kuin yksityisten toimijoidenkin avulla.
Auvisen mielestä niukkenevien eurojen maailmassa on hyvä iloita siitä kaikesta, mitä meillä jo tällä hetkellä on ja keskittyvä näiden hyvien asioiden ylläpitoon.
– Kautta aikojen on ollut varmaa, että laskusuhdanteen jälkeen alkaa uusi nousu, niin tälläkin kertaa. Kunnilla on nyt hieno mahdollisuus keskittyä esimerkiksi elinvoiman, kasvatuksen, kulttuurin, vapaa-ajan ja yhteistyön kysymyksiin sote-vastuun siirryttyä hyvinvointialueille. Käytetään tämä tilaisuus ja rakennetaan kunnista yhdessä aiempaakin parempia, innovatiivisia ja asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla palvelevia, voimavarojen puitteissa tietenkin, Auvinen kannustaa.
MATTI PULKKINEN
