Ei mitään. En haluaisi olla ilonpilaaja tässä, mutta minä en odottaisi vuodelta mitään. Vuosi on minuutteja, tunteja, päiviä ja viikkoja. Kyllä, niistä muodostuu kokonainen vuosi 2024, mutta sekään ei varsinaisesti ole mikään entiteetti, olento, jolla on kyky toteuttaa toiveita. Se ei tuo sinulle mitään, vaikka sille antaisi vaihdossa lupauksia.
”Mitä sinä toivot seuraavalta vuodelta”, kysytään. Kysymys on täysin verrattavissa siihen, kun kysytään, mitä toivot Joulupukilta. Minulla on luja usko siihen, ettei lukijakuntaani kuulu alle 10-vuotiaita, joten uskallan sanoa tämän: Uuteen vuoteen kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin Joulupukkiin. Se ei ole todellinen, kaikkivoipa supersankari. Kaiken, mitä Joulupukki tuo, on joku ihminen toista varten tehnyt tai ostanut. Samalla tavalla kaikki, mitä uusi vuosi sinulle tuo, on peräisin toisilta ihmisiltä.
Kun lapset olivat pieniä, oli ihanaa hankkia heille lahjoja, joiden he kuvittelivat tulevan Korvatunturilta. Oli ihanaa luoda heille se illuusio, että he voivat toivoa asioita, ja että valkopartainen mies toimittaa heille jotain, mitä he haluavat. Jokainen lapsi on ansainnut tämän, niin kusetusta kun se lopulta onkin. Eikä kukaan aikuinen, toivottavasti, halua kunniaa Pukin tuomisista itselleen. Kiitokseksi riittää se, kun näkee, että lahjan saaja on onnellinen.
Voisimmeko me aikuiset ryhtyä Joulupukin sijaan uusiksi vuosiksi toisillemme? Jokainenhan toivoo vähintään salaa uudelta vuodelta jotain. Muutosta, helpotusta, toivoa, elämyksiä, ystävyyttä, turvaa… toiveiden listalla voi olla myös aineellisia asioita.
Nämä ovat asioita, joita ihmiset voivat toisilleen antaa. Kyllä, uskon myös ihmeisiin ja onnekkaisiin sattumiin, mutta usein niidenkin takana on… ihminen. Voisitko sinä olla jollekin se ihminen? Minkälaisia mahdollisuuksia sinä voit jollekin tarjota, minkälaista apua, vaikka vähäistäkin? Mistä tarpeettomasta voit luopua toisen ihmisen hyväksi? Voitko olla toisen tuki, turva, olkapää tai syli? Ei sinun tarvitse olla kenellekään kokonainen säkillinen vuoden 2024 lahjoja, voit olla se yksi pari sukkia tai raaputusarpa muiden lahjojen joukossa. Ja usein se itsestä pieneltä tuntuva juttu on toiselle enemmän kuin voisi kuvitellakaan.
Jotta oman säkkinsä saisi vuonna 2024 mahdollisimman täyteen, on myös pystyttävä ottamaan vastaan. Lapsi harvoin avaa lahjapakettia ja sanoo ”eeeen mä voi millään ottaa tätä vastaan”. Aikuisilla on tällainen taipumus, oli lahja sitten aineellinen tai avuntarjous. Jos toivot uudelta vuodelta jotain, ole myös valmis ottamaan se vastaan, kun joku haluaa sen sinulle antaa. Ojenna kätesi ja sano ”kiitos”. Olet ansainnut sen, aivan yhtä paljon, kun lapsi on ansainnut joululahjansa.
Meiltä aikuisilta on viety usko Joulupukkiin, Pääsiäispupuun ja Hammaskeijuun. Mutta meillä on vielä toisemme. Ja meillä on lopulta valtava määrä keinoja lisätä jotakin toistemme ensi vuoden lahjakonttiin. Voisiko tämä olla tavoite, tai jopa lupauksen paikka?
