Ristikot ovat usealle suomalaiselle tärkeää ajanvietettä. Hyvän ristikon syntyyn vaikuttaa tiedon ja taidon lisäksi jatkuva kehittyminen: ristikonlaatijan pitää joka kerta yrittää luoda uusi ja persoonallinen sanakudelma, jossa tutuimmat ristikkosanat eivät toistu liikaa.
Ristikot ovat olleet suomalaisten suosikkiajanvietteitä lähes sadan vuoden ajan. Ensimmäinen maassamme julkaistu ristikko ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 7.2.1925.
Yksi suomalaisten sanaristikoiden pitkäaikaisista laatijoista on Erkki Vuokila. Hän sai ensimmäisen ristikkonsa lehteen vuonna 1971, ollessaan vasta 13-vuotias.
– Seurasin alle kymmenvuotiaana isän ratkomista, ja joku veti yrittämään itsenäisestikin ristikoiden vihjeiden salojen selvittelyä. Kun olin oppinut ratkomaan, kokeilin jossain vaiheessa laadintaakin. Ura lähti urkenemaan aika nopeasti, Vuokila kertoo.
Vuonna 1986 Vuokila oli mukana perustamassa yritystä, joka keskittyy nimenomaan ristikoihin. Sanaris Oy:n listoilla on nyt jo yli neljäkymmentä laatijaa tai laatija-piirtäjää, piirtäjää sekä tarkastaja.
Ristikot laaditaan yleensä lyijykynällä ruutupaperille, ja siitä eteenpäin työt tehdään usein koneella. Vuokilan mukaan ristikon laatimiseen kuluvaa aikaa ei koskaan tiedä etukäteen. Joskus se voi olla kaksi tuntia, joskus kaksi päivää – toisilla myös pidempään.
Vuokila kertoo, että kun on ensin opetellut pelisäännöt ja laatinut ristikoita kauan, oppii yksinkertaisen ristikon laatimaan nopeasti. Koko ajan on kuitenkin opeteltava uutta, jotta ristikoiden parissa ei leipäänny laatija ja sen myötä ratkojakin.
– Yhden ristikon laadinta on mielenkiintoinen prosessi, jota on mahdoton ulkopuoliselle selittää. Vaikka sitä seuraisi sivusta, ei laatijan pään sisään voi päästä. Siellä pyörivät sanavaihtoehdot vinhaan tahtiin.
Uusille ristikonlaatijoille Vuokila antaa neuvon.
– Olisi hyvä löytää mentori, joka auttaa monessa vaiheessa ja antaa vinkkejä, mihin suuntaan pitää edetä. Nykyisin on myös Ristikkoakatemia, joka antaa hyvää etävalmennusta.
Vihjeet selkeitä tai harhauttavia
Ristikoiden sanat valikoituvat Vuokilan mukaan sekä omasta tahdosta että pakon sanelemana. Jujuna on se, ettei laatija päästä mukaan huonoja sanoja, kuten tuntemattomia asioita tai virheellisiä sanamuotoja.
– Helpoissa ristikoissa vihjeet ovat selkeitä ja täsmällisiä. Visaisemmissa ne taas ovat harhauttavia ja osaksi väljempiä, lisäksi tietovihjeet voivat olla haastavampia. Periaatteessa yleistiedolla pitäisi kuitenkin hyvästä ristikosta selvitä.
Ristikoiden ratkojille jotkin vihjeet piirtyvät selkäytimeen. Vuokila myöntää, että kuluneita sanoja on paljon ja hän käyttää itsekin sellaisia. Jokaiselle ristikonystävälle tuttu sana on esimerkiksi ATIK, jonka vihjeenä on usein ISMAIL.
– Vältän vihjeitä, joista ratkojalle ei yhtään selviä, mitä se tarkoittaa. Moni on ihmetellyt, miksi sanan KAAR vihje on ONSILO. Vastaus: kumpikin tarkoittaa sirkuslaaksoa. Mikä on sirkuslaakso, sekin on useimmille mysteeri.
Usealle ristikonratkojalle on tullut tutuksi myös ratkojat.fi-sivusto. Sieltä voi etsiä vihjesanan perusteella oikeaa ratkaisua. Vuokila toivoo, että voisi suhtautua sivustoon diplomaattisesti, mutta helppoa se ei ole.
– On ikävää, että sinne ilmestyy vihjeitä heti ristikoiden julkaisun jälkeen. Ratkoja pääsee visaisistakin vihjeistä vähällä. Sivustolla ei ole yhtään moderointia, joten sinne on syötetty runsaasti vääriä vihjeitä ja ne pitäisi poistaa.
Erkki Vuokila
syntyi Helsingissä vuonna 1957.
Hän on laatinut sanaristikoita 13-vuotiaasta lähtien.
Vuokila laati Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön kumpaankin kampanjaan piilosanoja ja sai jopa kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 2018.
Ristikoiden lisäksi Vuokila tekee musiikkia: hän on ollut mukana perustamassa HiSQ- ja Planet ERGH -yhtyeitä.
