Realistinen ennalta suunnitteleminen ja ajoissa toimiminen ovat tärkeimmät keinot hyvän, mutta kohtuuhintaisen joulun valmistamisessa. Ruokamäärissä ei tarvitse liioitella, vaan keskittyä makuihin.
Pirkanmaan Marttojen kotitalousasiantuntija Marja Vehnämaa sanoo, että tervettä järkeä käyttämällä jouluruokiin ei mene ylettömästi rahaa, vaikka niistä löytyy jokaiselle herkkuja.
– Joulupöydän perusruoat, kotimaisista juureksista tehdyt laatikot ovat kohtuullisen edullisia, eivätkä rosollinkaan perusainekset ole kalliita.
Rahaa säästyy, kun ostetaan vain se, mitä syödään.
– Kannattaako kinkkua tai kalkkunaa olla niin paljon, että pitkään joulun jälkeen mietitään, mitä siitä laitetaan – kenellekään kun ei enää maistu?
Kohtuudessa pitäytyminen on myös ympäristöteko, kun jätettä syntyy vähemmän, ja lihankulutusta pitäisi vähentää.
– En tietenkään kiellä kinkkua, mutta oikeasti voi harkita, minkä kokoinen kinkku riittää.
”Liikavarustelun” tarvetta vähentää, että isot kaupat ovat auki myös joulupäivinä. Ruokia myydään myös pienissä pakkauksissa, eikä sinkkujenkaan tarvitse ostaa enempää kuin tarvitsee.
Jollei muista tai tiedä, mitä kukin joulupöydästä syö, kysymällä voi säästää.
– Ei tehdä kaikkia laatikoita sen takia, että on ollut tapana. Jollei kukaan tykkää lanttulaatikosta, miksi tehdä sitä? Sen voi korvata jollakin muulla, vaikkei se kuuluisi perinteiseen joulupöytään, Vehnämaa neuvoo.
Suomalainen joulu on kansainvälistynyt, eikä missään määrätä, mitä saa syödä. Jonkin muun maan herkun kokeilu voi luoda uuden perinteen.
– Joka talossa on ennenkin tehty sen mukaan, mitä raaka-aineita on ollut, ja mistä on tykätty.
Nettisivuilta martat.fi löytyy valtavasti reseptejä ja muita hyviksi havaittuja vinkkejä teemoittain. Esimerkiksi suurin osa laatikoista on niin helppoja valmistaa, että reseptejä noudattava onnistuu. Vähänkin isommissa määrissä itse tehdyt tulevat valmislaatikoita edullisimmiksi, ja vaivaakin säästyy.
– Laatikot säilyvät pakastimessa, joten ne voi tehdä hyvissä ajoin. Meillä riisipuuroa keitetään ennen joulua sen verran enemmän, että teen siihen porkkanalaatikonkin, Vehnämaa kertoo.
Valmisruokia voi myös itse ”tuunata” esimerkiksi mausteripauksella, voinokareella tai kermatilkalla.
– Pääsääntöisesti tulee edullisemmaksi tehdä itse, mutta kannattaa miettiä ajankäyttöä ja panostaa asioihin, joissa maulla oikeasti on eroa. Rosolli maistuu samalta, pilkkoipa punajuuret ja suolakurkut kone tai minä, kunhan teen siihen kastikkeen itse.
Imelletty perunalaatikko on esimerkki herkusta, jonka tekoon epävarman on turha tuhlata energiaa. Siinä onnistuminen vaatii juuri sopivan lämpötilan, jonka oppii vain kokeilemalla.
– Jos laatikoita jää tähteeksi, niitä voi käyttää vaikka leipätaikinaan tai tehdä rieskatyyppisiä pikaleipiä, Vehnämaa vinkkaa.
Jos lähdetään jouluksi vaikkapa mökille, onko parempi valmistaa ruoat kotona vai perillä?
– Jos mökki sijaitsee kaukana kaupoista, on melkoinen homma varmistaa, että kaikki raaka-aineet tulevat mukaan. Laatikot voi tehdä foliovuokiin valmiiksi niin, ettei paista niitä ennen kuin perillä, Vehnämaa sanoo.
Energiaa säästyy, kun laittaa samaan lämpöön niin monta ruokaa kuin mahtuu. Uuni syö eniten sähköä lämmetessään, ei lämpöä ylläpitäessään.
– Sarjatyönä paistaminen yhdellä lämmityksellä on säästöä. Kaikki laatikot paistuvat suunnilleen samassa lämmössä, eikä se ole niin kauhean tarkkaa!
Leipoessaankin on hyvä miettiä, mitä oikeasti tarvitaan.
– Kun jouluna syödään suklaata, tarvitaanko makeita leivonnaisia niin paljon?
Monen mielestä englantilainen hedelmäkakku tai taatelikakku kuuluvat ehdottomasti jouluun. Ne ovat helppotekoisia ja säilyvät pitkään pakastamattakin. Jo niillä makean nälkä tyydyttyy varmasti.
Jos perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkieläimiä, Vehnämaa suosittelee turvallisuussyistä sähkökynttilöitä tai -valoja, tai aidot kynttilät on sijoitettava tarpeeksi korkealle.
– Ledit tulevat halvimmiksi, sillä ne eivät juuri vie virtaa. Kynttilät ja valot tosin lämmittävät tehokkaasti, jos talossa ei vedä pahasti, ja termostaatit toimivat.
Moni haluaa luonnonkuusen, mutta myös muovisia käytetään, vaikkeivat ne öljypohjaisina kovin ekologisia olekaan.
– Luonnonkuuset kerätään erikseen ja hyötykäytetään. Jos muoviseen päätyy, kannattaa ostaa kerralla niin laadukas, että se kestää vuosikausia. Koristeitakaan ei tarvitse aina ostaa uusia.
Vehnämaa ei venyttäisi penniä joulusaunassa, mutta suunnittelisi löylyvuorot hyvin.
– Sopivaksi lämmitetyssä saunassa ripeästi käyminen vie energiaa vähemmän kuin 15 minuutin suihkut. Eniten maksaa kuuman veden kaataminen viemäriin; siinä kolikot kilisevät samaa vauhtia.
Lahjojen hankinnassakin ennakointi on viisautta.
– On kaunis ajatus yllättää rakkaimpansa, mutta se sisältää niin ison pieleen menemisen riskin. On aina parempi kysyä, mitä hän oikeasti tarvitsee. Siitä on yleensä iloa vuosikausia.
