Diakoniatyöntekijät tietävät, että elämänkriisit ja köyhyys voivat kohdata ketä tahansa. Taantuma nostaa asiakasmääriä, mutta samaan aikaan kasvaa kansalaisten auttamishalu.
Ylöjärven seurakunnan diakonia elää joulun alla vuoden kiireisintä aikaa.
Avuntarpeessa olevien tavoittamiseen panostetaan aina ennen joulua, mutta tänä vuonna asiakasmäärät ovat nousseet jo monen kuukauden ajan vuoden loppua kohti. Johtava diakoniatyöntekijä Eliisa Ala-Kuusisto arvioi, että uusia asiakkaita kohdataan nyt viikoittain.
Taantuma tuo diakoniavastaanotolle monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Suurimman asiakasryhmän muodostavat yksinasuvat, mutta tukea tarvitsevat myös esimerkiksi tyhjän päälle jääneet yrittäjät ja pienituloiset lapsiperheet.
– Kun hätä on yhteisöllinen ja näkyväksi tehty, apua on helpompaa ja ikään kuin hyväksyttävämpää hakea, Ala-Kuusisto tietää.
– Todellisuutta voi olla, ettei kaapissa ole yhtään ruokaa, kun meidän puoleemme käännytään. Lapsiperheissä on yleistä, että vanhemmat tinkivät viimeiseen asti omista menoistaan, jotta lapsilla olisi kaikkea tarvittavaa.
– Samaan aikaan nähdään, että vanhemmat tukevat rahallisesti aikuisia lapsiaan tai isovanhemmat haluavat silloin tällöin muistaa lapsenlapsiaan. Myös lasten harrastukset maksavat.
Köyhyysrajalla elävän talouden voi romahduttaa yksi iso, yllättävä kulu.
Kiireellisen avun tarvitsija on yleensä jo käyttänyt tai selvittänyt ensisijaisia tukimahdollisuuksia.
– Moni odottaa Kelan tai sosiaalitoimen tukipäätöstä, mutta tarvitsee taloudellista apua hakemuksen käsittelyaikana. Apua saa myös hakemusten täyttämiseen, jos se tuntuu liian monimutkaiselta, Ala-Kuusisto sanoo.
Iso osa asiakkaista pääsee jaloilleen kertaluonteisella tai lyhytaikaisella avulla, mutta joskus tilanteet pitkittyvät.
– Diakoniassa näkyy ylisukupolvinen, periytyvä huono-osaisuus. Moniongelmaisuus ja mielenterveysongelmien sekä riippuvuuksien mukanaan tuomat vaikeudet ovat arkipäivää. Niin sanottuja palveluiden väliinputoajia on paljon.
Takarajaa avunannolle ei ole määritelty, vaan tuen luonne ja kesto arvioidaan yksilökohtaisesti.
Myös ylijäämäruoan jakelua ja erilaisia yhteisöruokailuja
Diakonian kristillisessä lähimmäisenrakkaudessa olevat juuret näkyvät kohtaamisen tavassa ihmisen kokonaisvaltaisuuden korostamisena. Mielen hyvinvoinnista ja sen haasteista saa puhua diakoniatyöntekijöille siinä missä fyysisistäkin tarpeista.
Esimerkiksi talouden kanssa kamppaileva voi kaivata ahdinkoonsa myös muuta kuin konkreettista avustusta.
– Jatkuva huoli toimeentulosta aiheuttaa herkästi toivottomuutta ja näköalattomuutta. Tiedetään, että stressin kautta tilanne voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös terveydentilaan, vs. diakoniatyöntekijä Soile-Maarit Rasi toteaa.
– Myös perhe ja parisuhde herkästi kärsivät, kun tunnelma on talouden takia kireä.
Diakonian erityisosaamisalueelle tullaan silloin, kun asiakas tuo esiin hengelliset tarpeensa.
– Me emme siitä kysele, mutta monesti asiakkaan hengellisyys tulee keskustelussa luontevasti esiin. Voimme vaikka rukoilla yhdessä, jos ihminen niin toivoo. Moni on siitä iloisen liikuttunut, Rasi kertoo.
Auttamisen muotoihin kuuluvat myös ylijäämäruoan jakelu ja erilaiset yhteisöruokailut, kuten kaikille avoin Arkiateria ja eläkeläisille suunnattu Tähkäpäät-kerho.
Epäkohtien lisäksi diakoniatyöntekijät todistavat ilahduttavaa ilmiötä. Kuntalaisten jatkuvasti kasvava auttamishalu työllistää seurakuntaa välikätenä.
Yhteisöt ideoivat auttamisen tapoja oma-aloitteisesti.
– Viime vuonna Ylöjärven missit tempaisivat ja pyysivät muutamia liikkeitä lahjoittamaan tuotteita meidän kauttamme. Saman he tekevät tänä vuonna, Ala-Kuusisto kiittelee.
– Ylöjärven Mammat taas järjestää vuosittain joulun yhdelle perheelle kerrallaan. He selvittävät lasten koot ja keräävät pikkuhiljaa kaikkea heille sopivaa, ruokaa ja herkkuja unohtamatta. Usein saajana on yksinhuoltajaperhe.
Vapaaehtoisvoimin järjestetään myös seurakunnan toimintaa, esimerkiksi yksinäisten joulujuhla aatonaaton iltana.
Joulun alla käynnissä olevat keräykset tarjoavat kaikille mahdollisuuden auttaa muita.
Hygieniatarvikekeräyksessä otetaan vastaan avaamattomia hygieniatuotteita. Seurakunta on mukana myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Joulupuu-keräyksessä, jolla muistetaan vuosittain vähävaraisten perheiden lapsia.
