Keskikokoinen videonoutaja Ransu on koukuttanut nuuskuttajien ystäviä pian puolen vuosisadan ajan. Pikku Kakkosen supertähtinä vuosikymmenet loistaneet karvakuonot valtaavat Tampereen Komediateatterin, jonka näyttämöllä nähdään tulevien viikkojen aikana uusi satunäytelmä Ransu ja Operaatio Joulu. Se on Panu Raipian käsikirjoittama, ohjaama ja lavastama esitys.
Panu Raipia tietää, että suuri yleisö liittää Ransun, Eno-Elmerin ja Rikun olennaisesti suomalaiseen jouluun. Syykin on päivänselvä. Tampereen Komediateatterissa vuosien 2017, 2018 sekä 2019 joulun alla täysille saleille esitetystä Ransun Joulutarinasta tuli ikivihreä.
– Ransu on houkuttanut katsomoon hyvin eri-ikäisistä ihmisistä koostuneita yleisöjä. Katsojat kertovat palautteissaan, että Ransusta on tullut heille läheinen ja tärkeä hahmo jo silloin, kun he olivat lapsia ja seurasivat illasta toiseen hyväluontoista karvakuonoa tv-ruudusta.
Myös Panu Raipian kirjoittama ja Caroline Tinterova Nilssonin kuvittama kirja Ransun joulutarina on ollut ilmestymisensä jälkeen myyntimenestys. Pian teoksesta otetaan uusi painos.
Raipia laskee, että Ransu on ollut mukana suomalaisten elämässä jo 45 vuoden ajan. Hän on vakuuttunut, että Ransulla on aina paikkansa ihmisten ajatuksissa, muistoissa ja sydämissä.
Käsikirjoittaja ja ohjaaja iloitsee siitä, että kansallisesti merkittävät Ransu, Eno-Elmeri ja Riku ovat saaneet pysyvän kodin Tampereen Komediateatterista. Hellyttävät hauvelit ovat pirkanmaalaisen hyväntekeväisyysyhdistys Ransu ry:n hoivissa.
Raipia kertoo, että uuden satunäytelmän Tampereelle sijoittuva seikkailu tarjosi kirjoittajalleenkin sävähdyttävän matkan rakastettujen koirien ja paikallisten perinteiden, kuten jouluruokien maailmaan. Joulupukin tenho on ikiaikainen.
– Sisällöstä ja sanomasta sen verran, että karvaskuonot ovat hyvällä asialla. Ne auttavat tonttuina valkopartaa. Kertomuksen suolana on pahis, mutta lopussa oikeus voittaa, ja maailmassa on kaikki hyvin.
Raipia korostaa, että Ransu ja Operaatio Joulu on kunnianositus jo edesmenneelle Pertti Nättilälle, joka on armoitettu Ransun isä.
– Kun olin saanut käsikirjoituksen valmiiksi, Pertti luki Ransun osuudet nauhalle. Näin tässä uutuusnäytelmässäkin kuulemme perheen pienimpien ja lastenmielisten aikuisten suuresti rakastamaa Nättilää, joka seuraa luomansa Ransun elämää tuonilmaisista.
Nukettajat antavat karvakuonoille elämän
Ransu ja Operaatio Joulu on nukettajien ammatillista juhlaa.
Konkarinukettaja Harri Helin vastaa nimihahmon, Ransun karismaattisesta taituroinnista näyttämöllä. Pertti Nättilän turvallinen ääni takaa pääroolin tekijän aitouden.
Mestarillinen nukettaja Katarina Stycz loihtii ele- ja liikekielen rakastettavalle Rikulle, jonka lempeän äänen takana on Panu Raipia.
Jere Riihinen on puikoissa nukettajana ensimmäistä kertaa, mutta hän tarkkaoppisena saa Eno-Elmerin koiramaiseen vauhtiin. Pekka Salo antaa äänensä Eno-Elmerille.
Harri Helin, Katarina Stycz ja Jere Riihinen iloitsevat mukanaolostaan joulutunnelmaa valavassa satunäytelmässä.
– On ammatillisesti antoisaa olla työryhmässä, jonka kunniatehtävänä on viedä kansallisesti tärkeän Ransun matkaa eteenpäin.
– Tarinassa on joulumieltä vahvistavia aineksia. Se puhuttelee niin pieniä lapsia kuin lapsenmielensä säilyttäneitä aikuisia.
Nukettajat saavat energiaa ja vauhtia myös musiikista. Laulujen sanat ovat Panu Raipian kynästä, ja sävellykset ovat Juha Antikaisen käsialaa.
Kantaesitys on tiistaina 12. joulukuuta.
Uuden oppiminen rikastuttaa ammattitaitoa
Jere Riihinen on suurelle yleisölle tuttu monipuolisena näyttelijänä Tampereen Komediateatterin taiteilijakunnassa. Nyt hän tekee uuden aluevaltauksen omaksuen nukettamista. Näyttelijä sanoo, että nukettaminen auttaa tuntemaan hänen omaa kehoaan, koska sillä ollaan täysillä esityksessä mukana.
– Suhteellisen jouhevasti on minulle uusi ilmaisumuoto lähtenyt rullaamaan. Kolmen viime viikon tehoharjoitus tekee tehtävänsä.
Riihinen sanoo, että hän kulkee satunäytelmän kanssa kohti joulun huipennusta.
– Olen voimakkaasti nostalgisissa tunnelmissa. Toivon, että esityksemme virittää teatterivieraat joulun tunnelmaan.
Katarina Stycz kertoo ajattelevansa hyvin paljon näytelmän käsikirjoitusta, tekstiä.
– Tuon ne yleisölle todeksi Riku-nuken avulla. Kun teksti sykähtää omassa sydämessäni, voi sen välittää uskottavasti koirahahmon avulla yleisölle. Nukettajana etsin pienimmätkin nyanssit, jotka nukke puolestaan tekee näkyviksi katsojille.
Harri Helin on nukettamisen huippuosaaja. Hänen mielestään nukettaja on ikään kuin palvelija, sillä hän on näyttämöllä nuken ehdoilla. Tässä tapauksessa Ransun viitoittamalla tiellä.
– Ransu tunnetaan erittäin hyvin, se on valloittava eloisana sankarina. Nättisen ääni tuo nukettamiseen ihan oman fiiliksensä. Ilmeikäs puhuja on paljon vartijana.
Helin uskoo, että ihmisten eläinrakkaus sataa myös Ransun laariin. Nuuskuttajat ovat inhimillisiä ja turvallisuuden tunnetta lujittavia.
– Monen tekisi mieli halata Ransua, Rikua sekä Eno-Elmeriä.
Ohjaaja Panu Raipia muistaa paljon puhuvan tapauksen takavuosilta. Eräs katsoja oli kertonut jo Ransun Joulutarinan esitykseen tullessaan olleensa skeptinen nukketeatteria kohtaan. Satunäytelmän kokiessaan hän tuli ja kertoi olleensa täysin väärässä. Esitys olikin hänen mielestään suorastaan ihana. Hän oli lumoutunut nukeista.
– Tavallisestihan etenkin lapset miettivät, ovatko nukettajat vatsastapuhujia, kun koirahahmojen suut liikkuvat niin yhdenmukaisesti äänien kanssa.
MATTI PULKKINEN
