Antaessaan saa joulumieltä – ”En muista, että olisin koskaan keräyspäivän jälkeen ollut pahalla päällä”

Lahjojen antaminen läheisille on tärkeä osa joulua. Hyvä joulumieli syntyy myös antamalla lahja tuntemattomalle, ja lahja voi olla myös omaa aikaa.

Kaksi lasta, toinen ehkä esikouluiässä, toinen pieni koululainen, palauttivat pulloja kaupan automaattiin. Tarkoitus oli ostaa panttirahoilla karkkia. Sitten he huomasivat kaupan eteisessä Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräyksen lipaskerääjän.

Siivikkalalainen Anu Terzis osallistuu SPR:n toimintaan lipaskerääjänä. Hän on myös käynyt hoivakodissa seurustelemassa vanhusten kanssa. – Siitä saa itselle hyvän mielen, ja tietää tekevänsä jotain tärkeää, Terzis sanoo. Kuva: Susanna Viljanen

– Lapset päättivätkin tuoda rahan keräykseen sen sijaan, että olisivat ostaneet itselleen karkkia! Kysyin, että oletteko nyt ihan varmoja. He vakuuttivat, että keräys tuntuu nyt tärkeämmältä kuin karkki. Annoin heille kiitokseksi Nälkäpäivä-tarrat, Anu Terzis muistelee taannoista tapausta.

– Raha oli tietysti pieni, mutta ajatus ihana. Se oli sydäntä särkevän hellyyttävä tilanne!

Jos itsellä on jotakin, mitä voi toiselle antaa, niin kannattaa tehdä. Sen Anu Terzis oppi jo lapsena.

– Olen Lapista kotoisin. Siellä ollaan mielestäni enemmän yhteydessä kasvotusten ihmisten kanssa, kysellään kuulumisia ja autetaan naapuria. Jo silloin aloin ajatella, että on tosi tärkeää auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat. Koskaan ei tiedä, milloin on itse avun tarpeessa, Terzis sanoo.

– Lapsena olin aina isän ja äidin mukana, kun he kävivät vaikka auttamassa naapuria arjen askareissa. Omat lapseni ovat olleet mukanani, kun olen ollut lipaskerääjänä.

Avustusjärjestöihin tutustumisen hän aloitti käymällä Mannerheimin Lastensuojeluliiton koulutuksen syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Muutettuaan Etelä-Suomeen ja saatuaan ensimmäisen lapsensa hän liittyi Punaisen Ristin paikalliseen osastoon. SPR:n Hyvä joulumieli -keräyksen tuotosta jaetaan ruokalahjakortteja myös ylöjärveläisille lapsiperheille.

– Kun minusta tuli äiti, halusin tehdä jotain, millä voi lapsille näyttää, että tällaiset asiat ovat tärkeitä.

Työssäkäyvällä lapsiperheen äidillä ei ole suunnattomasti aikaa vapaaehtoistyölle, joten yleensä Terzis keskittää ajan antamisen yhteen vuosittaiseen tapahtumaan. Hän on toiminut lipaskerääjänä SPR:n Nälkäpäivä-tapahtumassa kohta 10 vuoden ajan.

– Tykkään kohdata ihmisiä, myös tuntemattomia. On mukava parantaa heidän kanssaan maailmaa ja ilahduttaa yksinäistä vaikka vain toivottamalla hyvää viikonloppua. Keräyksessä on paljon muutakin tärkeää kuin se lipas ja sinne laitettava raha. Etenkin nykyään, kun suurin osa lahjoituksista tulee netissä tai puhelimella.

Lipaskerääjänä Anu Terzis on Punaisen Ristin edustaja. Kansainvälinen, kaikilla maailman katastrofialueilla toimiva järjestö on hänen mielestään luotettava toimija. Jäsenille tulevasta Avun maailma -lehdestä voi lukea, missä ja miten kerätty raha on käytetty ja mitä maailmalla tapahtuu. Suomessa on muuten niin kovin helppo unohtaa, että koko ajan jossakin muualla ihmisillä on asiat tosi huonosti.

Anu Terzis kannustaa kaikkia tekemään jotain pientä muiden hyväksi. Se voi olla pienen lahjoituksen antaminen, joulukorttien ostaminen SPR:ltä tai muulta avustusjärjestöltä tai vaikka joulutervehdyksen askarteleminen ja vieminen yksinäiselle naapurille.

Joulun alla Ylöjärven Punainen Risti ei tarvitse lipaskerääjiä, mutta vapaaehtoisista ystävistä on jatkuva pula. Kaikenikäiset yksinäiset kaipaavat ystävää kahvittelemaan, katsomaan telkkaria tai jutustelemaan vaikka puhelimessa tai netissä.

SPR:n vapaaehtoiset järjestävät myös varhaisnuorten Reddie Kids -toimintaa, verenluovutustilaisuuksia ja muonitusta kriisitilanteissa. Poliisin yhteistyökumppanina vapaaehtoiset tarjoavat kriisiapua ja osallistuvat kadonneiden henkilöiden etsintöihin.

Terzis muistuttaa, että avun tai hyvän mielen teon ei tarvitse olla mitään mahdottoman suurta. Jos yrittää omiin voimiinsa nähden liikaa, voi väsähtää nopeasti tai pettyä tuloksiin. Kun apu on linjassa oman jaksamisen kanssa, siitä tulee aina hyvä mieli.

– En muista, että olisin koskaan keräyspäivän jälkeen ollut pahalla päällä. Aina sieltä tulee kotiin hymyssä suin.