Runsaan parinkymmenen vuoden rukoileminen, uskominen ja työ on palkittu Jumalan suurella ihmeellä Kaukolassa (Sevastjanovo) Karjalankannaksella. Kirkkoherra Viktor Ruzhinskin seurakunta kokoontuu jälleen jumalanpalveluksiinsa suomalaisten vuosina 1932-1933 rakentaman tornillisen pitkäkirkon pääsalissa aikaisemman sakastikappelin lisäksi. Päivänvalo tulvii suuresta pyöröikkunasta sekä kapeista ja korkeista akkunoista pyhäkköön. Kynttilöiden ja sisävalaisimien loiste ilahduttavat temppelin ohikulkevia ihmisiä. – Tämä on majakka, sielunpaimen iloitsee.
Kirkkoherra Viktor Ruzhinski liikuttuu kyyneliin WhatsApp Messengerissä, kun hän kertoo tulkki Riitta Lehtiniemelle ja minulle Kaukolan onnellisia kuulumisia tätä haastattelua tehdessämme.
– Toivoin sydämestäni, että pitkäaikainen ystävämme emeritus kirkkoherra Antero Honkkila olisi saanut olla nyt jakamassa yhteisen kiitoksemme ja riemumme Kaukolan kirkon renessanssista. Esirukoilija ja tukija Honkkila on tuonilmaisissa. Punatiilinen Kaukolan kirkko on puolestaan loistossaan korjattuna ja jälleenrakennettuna. Pyhäkön kaunismuotoisista ikkunoista on vihdoinkin poistettu kolkot pellit, ja niiden paikoilla on korkeatasoisesti valmistetut ikkunapuitteet ehjine lasiruutuineen.
Ruzhinski siunaa, että kirkon puolisatavuotinen alennustila on päättynyt. Tuo surullinen aikakausi on osa pyhäkön historiaa.
– Uljas kirkko on loistossaan valmistumisensa 90-vuotisjuhlan kunniaksi.
– Täällä on vankkumattomasti huudettu Jumalan puoleen. Rukoileminen on ollut ihmisten sydämestä kumpuavaa vakaata työtä.
Ruzhinski kertoo vuolaasti, miten viime kesäkuukausien aikana ihmiset lähiseudulta ja hyvin pitkistäkin matkoista saapuivat katsomaan Kaukolan kirkon ihmettä.
– Järjestimme jumalanpalveluksien lisäksi erilaisia tapahtumia, kuten kirkkokonsertteja. Hyvä sana kiiri maan ääriin, ja myönteinen viesti aktivoi ihmiset matkustamaan syrjäiseen ja kaukaiseen, ei missään olevaan taajamaan.
Ruustinna Valja Ruzhinskajan johdolla seurakuntalaiset ovat viime päivinä kaunistaneet Herranhuonetta adventin ajan kunniaksi, ja he koristelevat pyhäkön vielä erityisesti joulujuhlan huipennukseksi. Kirkkoherra riemuitsee aktiivisuudesta, jolla seurakuntalaiset ja kasvava kirkon ystävien joukko osallistuvat tunnelman luomiseen.
– Odotamme, että myös lukuisat joulujuhlat ja -konsertit saavat kansan runsaslukuisena liikkeelle.
Suomesta lahjoituksena tulleet sähköurut on asennettu paikoilleen, ja soitin on aktiivisessa käytössä.
Traditiot kantavat vaikean ajan yli
Viktor Ruzhinski haluaisi, että Kaukolan seurakunnan jäsenet voisivat jakaa osakseen tulleen siunauksen myös suomalaisten ja virolaisten ystäviensä kanssa.
– Meille on aikaisempaa merkityksellisempää elää muun muassa Jeesuksen syntymäjuhlaa samojen arvojen ja yhteisten traditioiden kanssa pohjoismaisten veljiemme ja sisariemme kesken. Näin toimiessamme koemme vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Voimme olla osa samaa suurta Kristuksen perhettä.
Ruzhinski kertoo, että kaukolalaiset kaipaavat sydämellistä kanssakäymistä suomalaisten ystäviensä kanssa.
– Rukoilemme! Muistamme ja muistelemme.
Pyhyyttä hohkavan pääkirkkosalin yhdellä ikkunalaudalla on kirkkoherra Antero Honkkilan valokuva. Se on kunnianosoitus tunnolliselle esirukoilijalle ja uskolliselle kannustajalle sekä vahvalle yhteyksien rakentajalle. Toisella ikkunalaudalla on valokuva Jekaterina Ruzhinskijasta, Viktorin äidistä, joka omisti elämänsä Jumalan taukoamattomalle palvelemiselle ja rukoukselle.
Toiminta keskittyy nyt Kaukolaan
Kaukolan kirkon uusi elämä merkitsee sitä, että Inkerin kirkkoon kuuluvan paikallisseurakunnan työ painottuu nyt Kaukolaan. Viktor Ruzhinski on toiminut takavuosina myös naapurikaupungissa Käkisalmella, jossa seurakunnalla on ollut kotikirkko kerrostalohuoneistossa.
Kirkkoherra iloitsee, että Kaukolasta on tullut tietyllä tavalla kannustava esimerkki Inkerin kirkon kehittämiseen.
Seurakunnalla Kaukolassa ollut kerrostalohuoneisto on myyty. Kauppahinta on käytetty kirkon remontointiin. Lisäksi monet yritykset ovat lahjoittaneet varoja saneeraustyöhön.
Ruzhinski toteaa, että seurakunta saa koko ajan uusia jäseniä esimerkiksi Pietarista, jonne Kaukolasta on nykyään hyvät tieyhteydet. Muiden muassa taidekoulun opettajan liittyminen seurakunnan aktiiviseksi jäseneksi monipuolistaa kulttuurisaran toimintaa.
– Sanan kuuleminen kiinnostaa, ja se kutsuu puoleensa, sillä uskonjanoiset ihmiset saapuvat autokunnittain satojen kilometrien etäisyydeltä.
Ruzhinski kiittää, että seurakunta löytää myös uusia yksityisiä lahjoittajia. Pienistäkin virroista karttuu merkityksellisiä aineellisia voimavaroja.
– Pimeys, monella tavalla ajateltuna ja ymmärrettynä, on väistynyt yltämme. Paikalliset ihmiset puhuvat kuvainnollisesti, että kirkko on saanut silmänsä auki. Tornin korkeuksissa on valo, joka toimii kuin majakka. Kirkon ikkunoista ulospäin tuleva valo on lämmintä ja levollista. Kirkosta katsotaan maailmaa, ja maailmasta katsotaan kirkkoon.
– Eräs vierailija kiteytti tuntonsa näin: ”Kaukolan kirkko on valaistu saari pimeyden keskellä.”
Ruzhinski kertoo, että kirkon vieressä oleva uusi kerhotila on ahkerassa käytössä. Hän toivoo, että seurakunta voisi rakentaa seuraavaksi majoitustiloja kirkonmäelle. Ne mahdollistaisivat esimerkiksi leirien järjestämisen ja pyhiinvaeltajien yöpymisen.
Yhteistyön tulosta
Ylöjärven seurakunnan kirkkoherra Ulla Ruusukallio iloitsee, että ystävyysseurakunnassa Kaukolassa on saatu perinteikäs kirkko jumalanpalveluskäyttöön.
– Suomalaiset aikanaan rakensivat Kaukolan kirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1933 eli 90 vuotta sitten. Historia toi eteen toisenlaisia vaiheita, joiden aikana ajan hammas söi pyhäkköä. Kunnes tuli Viktor, jonka sydämessä virisi unelma saada kirkko taas seurakunnan käyttöön. Kaukolan kirkko on elävä esimerkki siitä, mitä yhteistyöllä ja lakkaamattomalla rukouksella voidaan saada aikaan.
Ruusukallio odottaa kovin parempaa aikaa, jotta hän saisi vielä jonain päivänä nähdä Kaukolan kirkon.
– Edesmennyt isäni syntyi 98 vuotta sitten Kaukolan lähellä Valkjärvellä. Valkjärven kirkkoa ei enää ole, mutta Kaukolan on. Tämä on ilo!
Ruusukallion mielestä pitkä odotus on esimerkki siitä, kuinka meidän on syytä olla rukouksessa ja odotuksessa kestäviä.
– Jumala ei vastaa rukouksiimme automaatin tavoin heti vaan ajallaan ja tavallaan. Mutta Hän vastaa. Kaukolan kirkon rakentamiseen on tarvittu monien satojen tai tuhansien ihmisten rukousta ja konkreettista osallistumista: suunnitteluun ja rakentamiseen, tavarahankintaan ja rahan keräämiseen, muonitukseen ja kuljetuksiin.
Ruusukallion mukaan kuntoon saatettu kirkko todistaa psalmin 90 sanat: ”Herra on meidän turvamme polvesta polveen”.
– Kaukolan kirkon alttaritaulussa on pieni lapsi, jouluna seimeen syntyvä Vapahtaja. Kurun, Viljakkalan ja Ylöjärven kirkoissa on ristiinnaulittu Kristus. Alttaritaulumme muodostavat yhdessä Jeesuksen maanpäällisen elämän kaaren, ja ne täydentävät toisiaan. Häneen me yhdessä uskomme, Hänessä me toivomme ja Hänen valossaan me kuljemme. Siunattua joulua Kaukolan seurakunnalle sekä sinulle, Viktor ja perheellesi!
Sovituksen ja rauhan merkki
Ylöjärven ystävyysseurakuntatoiminnasta vastaava kappalainen Jyrki Koivisto kiittelee, että Kaukolan evankelis-luterilainen seurakunta on hiljalleen ja sinnikkäästi kirkkoherra Viktor Ruzhinskin johdolla saanut kunnostettua 90-vuotiasta kirkkorakennusta.
– Me suomalaiset, jotka olemme käyneet paikalla ennen vuotta 2011, emme uskoneet, että voisimme kirkon koskaan nähdä siinä käytössä ja kunnossa, missä se tänä päivänä on. Kunnostusta on tehty osissa, sen mukaan mikä seurakunnalle on ollut mahdollista ja mihin on saatu hankittua avustusta ja tukea. Saimme valokuvia ja videon syyskuussa vietetystä kirkon 90-vuotisjuhlasta. Juhlaa varten oli hankittu ikkunat ja asennettu ne metallisten suojien tilalle ikkuna-aukkoihin.
Koivisto kertoo, että Ruzhinski on kuvannut eri yhteyksissä, että tuo kirkko on hengellinen majakka, joka loistaa valoa ympärilleen.
– Ajattelen samalla tavoin. Kirkot ovat sovituksen ja rauhan merkkejä maailmassa, joissa kastetaan lapset, vahvistetaan nuoria, vihitään yhteiseen elämään aviopareja ja siunataan vainajat Jumalan haltuun. Kirkoissa rukoillaan toisten puolesta. Sitä Kaukolan kirkko on ollut kaiken aikaa ja on vahvasti tälläkin hetkellä.
Koivisto sanoo, että Kaukolan kasvonsa pessyt kirkko on seurakunnan elämän keskus kaikella tavalla.
– Siellä pieni Kaukolan evankelis-luterilainen seurakunta kokoontuu ja viettää jumalanpalveluksiaan. Sen kautta jaetaan diakonista avustusta tänä vaikeana aikana. Ja siellä otetaan vastaan myös matkalaisia ja pyhiinvaeltajia, jotka tulevat katsomaan kirkkoa, hiljentymään sekä kuulostelemaan elämänsä suuntaa.
Koiviston mukaan Ylöjärven seurakunta jatkaa Kaukolan seurakunnan toiminnan tukemista avustuksilla.
– Pidämme yhteyttä käytössä olevin välinein, ja rukoilemme toistemme puolesta. Me teemme eri aikoina sen minkä voimme, tulevaisuus on Jumalan käsissä.
MATTI PULKKINEN
