Manu Salmen kiinnostus bisneksen tekoon heräsi jo kouluaikoina, mutta ensin hänestä tuli ammattisotilas.
– Hain lukion jälkeen Tampereelle lukemaan kauppatieteitä mutta en päässyt. Menin armeijaan ja sieltä Maanpuolustuskorkeakouluun. Kun valmistuin, olin hetken aikaa töissä Porin prikaatissa opetusupseerina.
Ajatus kauppatieteistä oli edelleen voimissaan, ja Salmi pyrki ja pääsi sisälle Tampereelle. Motivaatio valmistua ja päästä töihin oli kova. Alle kahdessa vuodessa Salmella oli ekonomin paperit plakkarissa.
– Samana päivänä lyötiin kättä päälle Nokian Renkaiden kanssa. Sillä polulla ollaan.
Suurimmat renkaat painavat tonnin
Salmi aloitti Nokian Renkailla vuonna 2001 ostajana ja eteni kolmen päällikkötehtävän kautta hankintajohtajaksi vuonna 2007. Hankintajohtajana hän vastasi kaikesta sisään tulevasta materiaalista, raaka-aineista, kuljetuksista ja varastoinnista.
Vuonna 2015 Salmi aloitti Raskaiden Renkaiden johtajana, ja vuodesta 2020 hän on vastannut koko Nokian-tehtaan tuotannosta. Henkilöstöä Nokialla on noin 1300.
Vuonna 2020 Nokialla tehtiin pari miljoonaa henkilöauton rengasta, viime vuonna noin neljä miljoonaa ja tänä vuonna viitisen miljoonaa. Raskaita renkaita tehdään vuodessa noin 25 000 tonnia.
– Me puhumme raskaalla puolella ennemmin painosta kuin kappaleista, koska renkaat ovat niin erikokoisia. Paino voi olla 70 kilosta 1000 kiloon, Salmi sanoo.
Suurimmat renkaat menevät kaivoksissa käytettäviin koneisiin. Kaivosten lisäksi renkaita tehdään muun muassa satamiin sekä traktoreihin, kaivinkoneisiin ja metsäkoneisiin.
Tällä hetkellä Nokian-tehdas pyörii huoltoseisokkeja lukuun ottamatta seitsemän päivää viikossa ympäri vuoden.
– Raskaalle renkaalle on investoitu reilu 70 miljoonaa euroa viimeisten viiden vuoden aikana ja henkilöautopuolelle myös noin 50 miljoonaa tuotannon modernisoimiseksi. Tällä hetkellä molemmat puolet ovat maailman kärkiluokkaa modernisaatiossa, automatisaatiossa ja tuotavuudessa, Salmi kertoo.
Venäjältä lähtö näkyi Nokialla
Viime vuoteen saakka suurin osa yhtiön henkilöautonrenkaista valmistettiin Pietarissa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 tehtaan toimintaa jatkettiin ristiriitaisissa tunnelmissa ja kovan julkisuuspaineen alla. Kesäkuun 2022 lopussa Nokian Renkaat ilmoitti aloittavansa vetäytymisen Venäjältä, ja samana syksynä yhtiö kertoi myyvänsä Venäjän-toimintonsa venäläiselle öljy- ja kaasuyhtiö Tatneftille.
Kaikki tämä on näkynyt Nokialla.
– Tälle tehtaalle asia on ollut positiivinen, vaikka se kokonaisuutena konsernille oli huono asia. Täällä on tehty renkaita niin paljon kuin on pystytty, kertoo itsekin Pietarin-tehtaalla kymmeniä kertoja käynyt Manu Salmi.
Venäjän ja Ukrainan sotaa seuratessa Salmen ajatuksissa ovat yhdistyneet hänen kaksi koulutustaustaansa.
– Ukrainan-sodan alkuvaiheessa nähtiin, kun venäläisillä petti kumit, ja vaunut olivat tienposkessa renkaat tyhjinä. Se on tällaiselle upseerille iso motivaattori, että pystymme palvelemaan myös Suomen Puolustusvoimia ja sitä kautta yhteiskuntaa. Haluamme olla armeijalle luotettava kumppani.
Venäjän armeijan kanssa Nokian Renkaat ei ole koskaan tehnyt kauppaa. Salmi kertoo, että kun maa hyökkäsi Ukrainaan, yhtiö ajoi välittömästi alas raskaiden renkaiden myynnin esimerkiksi sotakassaa kartuttavalle kaivos- ja kuljetusteollisuudelle.
”Ammattilaiset asuvat täällä”
Nokian-tehdas on globaalin rengaskonsernin sydän. Siellä kehitetään tuotteet, teknologia, laitteistot ja koneet.
– Täältä viedään osaamista ja koulutusta muihin tehtaisiin eli nyt USA:n Daytoniin ja tulevaisuudessa Oradeaan Romaniaan, minne rakennetaan tällä hetkellä tehdasta. Ammattilaiset asuvat täällä, ja heidän avullaan teemme muista ammattilaisia, Manu Salmi sanoo.
Tuoreilla kiinteistöinvestoinneilla yhtiö on varautunut kasvamaan edelleen myös synnyinkaupungissaan.
– Olemme hankkineet viime vuonna naapurista noin kolmen hehtaarin maa-alueen. Lisäksi ostimme viime vuonna tuosta vierestä vanhan jalkinetehtaan kiinteistön eli Nokian Portin. Molempiin on suunnitelmia, joilla pystymme laajentamaan toimintaamme, mutta mitään ei ole vielä julkistettu eikä päätöksiä tehty.
”Kaiken minkä teen, haluan tehdä hyvin”
Manu Salmi tietää, että 22 vuotta on pitkä aika saman työnantajan palveluksessa. Aloittaessaan hän ei olisi voinut uskoa, että urasta samassa firmassa muodostuu tällainen, edelleen jatkuva kaari.
Hänen ei itse ole tarvinnut hakea yhteenkään pestiin.
– Kaikki ovat olleet sellaisia, että tässä olisi seuraava haaste, otatko vastaan?
Mitkä sitten ovat niitä henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka ovat mahdollistaneet Salmen nousun nykyiseen asemaan?
– Koen, että olen avoin, suora, rehellinen ja reilu tyyppi. Sellainen, jonka kanssa tulee toimeen ja joka perehtyy asioihin. Kaiken minkä teen, haluan tehdä hyvin.
Menestys näkyy koko Pirkanmaalla
Kun Manu Salmelta kysyy, mitkä ovat olleet vaikeimpia hetkiä ja ratkaisuja hänen urallaan, pääkonttorin hyvin akustoituun neuvotteluhuoneeseen laskeutuu hiljaisuus.
– Toi on kyllä hyvä kysymys, Salmi sanoo ja antaa hiljaisuuden jatkua.
Hänestä kuulostaa vähän siltä, että kysyjä tarkoittaa epäkiitollisessa mielessä vaikeimpia hetkiä.
– Siitä on toistakymmentä vuotta aikaa, kun oli yt-neuvottelut. Työsuhteen päättämiset ovat aina inhottavia sekä irtisanomisen kohteelle että työnantajalle. Se on ehdottomasti minulle epämiellyttävä asia, Salmi sanoo.
Onneksi vaikeat päätökset ovat enimmäkseen liittyneet asioiden eteenpäin viemiseen.
– Olen päässyt tekemään kehityspäätöksiä kuten raskaan renkaan uuden strategian hyväksyttämisen hallituksella ja 70 miljoonan investointirahan saamisen, jolla ruvettiin tosissaan kehittämään Nokiaa. Ne ovat olleet isoja juttuja ja myös yhteiskunnallisesti merkittäviä, sillä niillä on pystytty luomaan satoja uusia työpaikkoja tälle paikkakunnalle ja tähän tehtaaseen.
Vaikutukset ovat heijastuneet Nokian-tehtaan alihankintaverkostoon mutta myös tukeneet koko Pirkanmaata.
– Meidän tekemisemme vaikuttaa niin monen pirkanmaalaisen perheen arkeen, että se on merkityksellistä.
