Suomalaisen työn liitto määrittelee merkityksellisen ja arvokkaan työn kolmella kriteerillä: sen täytyy olla tuottavaa, kestävää ja tuoda arvoa yritysten lisäksi myös työntekijöille ja yhteiskunnalle.
Liiton mukaan arvokas työ luo itseään toteuttavan, positiivisen kierteen, jossa entistä tuottavammat työntekijät luovat pohjan kasvaville investoinneille ja sitä myöten suuremmalle tuotolle. Työntekijöiden hyvinvointi hyödyttää sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.
Työhyvinvoinnin dosentin Marja-Liisa Mankan mukaan työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä työpaikalla ovat muun muassa yhteishenki, johtaminen ja työntekijän etenemismahdollisuudet. Hyvän esihenkilötyön lisäksi hän korostaa työntekijän itsensä vastuuta ja asennetta työhön osana kokonaisuutta.
– Erityisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta ovat työntekijät omat vaikutusmahdollisuudet työhön. Motivaatio, osaaminen ja vaikkapa terveydentila vaikuttavat siihen, kuinka mielekkäänä työ koetaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työhyvinvointi muodostuu kokonaisuudesta, joka todellakin on tärkeä vetovoimatekijä yritykselle, Manka tähdentää.
Kun työntekijät voivat hyvin valuu se suoraan myös työn tehokkuuteen. Kun yritys on hyvässä maineessa, sen on helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä.
Avoin kommunikaatio on tärkeää
Manka toivoo näkökulman vaihdosta suomalaiseen työelämään etenkin esihenkilöiden ja heidän alaisten välillä. Yksi hyvän johtamisen merkki on ratkaisukeskeisyys, ei syyllisen osoittelu, Manka kertoo.
– Hyvä johtaminen on kaiken a ja o. Se on perusta, jonka päälle kaikki muu rakentuu. Suomalaisilla työpaikoilla on valitettavan paljon hierarkiaa. Pomo ei kuuntele tai ole läsnä. Negatiivisuuden kautta johtaminen vie ihmisiltä hirveän paljon energiaa.
Manka muistuttaa, että esihenkilö on työturvallisuuslain mukaan vastuussa työntekijöidensä hyvinvoinnista niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Ongelmaksi voivat nousta suurempien yritysten esihenkilöiden suuret alaismäärät sekä etätyö, jolloin työntekijöiden hyvinvointia on hankalampi tarkkailla.
Työntekijöiden ja esimiesten välistä kuilua tulisi pienentää, kertoo Manka. Monessa työpaikassa esiintyy paljon työntekijöiden voimia syövää häirintää ja kiusaamista.
Työhyvinvoinnin edistämiseksi Manka painottaa avointa kommunikaatiota. Ongelmakohdat tulisi nostaa reilusti pöydälle. Työntekijän tulisi pystyä kertomaan myös omasta pahasta olostaan työpaikalla.
– Vaikeita riitoja on lähdetty ratkomaan pohtimalla, mitä osapuolet haluavat toisiltaan.
Työntekijöiden hyvinvoinnista, hyvästä johtamisesta ja vaikkapa työpaikan hyvistä etenemismahdollisuuksista syntyy houkutteleva kuva yrityksestä. Sana erityisen hyvästä tai huonosta työpaikasta kiirii nopeasti työntekijöiden keskuudessa.
Työhyvinvoinnin professorinakin pitkään toiminut Marja-Liisa Manka on huolestunut hallituksen kaavailemista heikennyksistä työelämää kohtaan. Viikatteen alle on vaarassa joutua muun muassa ensimmäinen palkallinen sairauslomapäivä. Myös työtaisteluoikeutta ollaan heikentämässä.
Mankan mukaan heikennykset tulevat vaikuttamaan työhyvinvointiin negatiivisesti.
Artturi Siromaa
