Katri Helena lauloi aikoinaan, että Puhelinlangat laulaa, mutta eipä puhelinlangat juuri enää laula. Puhelinpylvään henkisestä elämästä lauloi taas Leskisen Juice aikanaan. Puhelinpylväillä ja sähköpylväillä on ollut siis aikoinaan ideoita antava vaikutus.
Näkymätön verkko on tullut tilalle. Näkymättömästä verkosta en ole vielä laulua kuullut, mutta ehkä sellainenkin jo on. Minne sitten linnut laskeutuvat tarkkailemaan ympäristöään, kun puhelinpylväät ja sähköpylväät, nuo lintujen vuosikymmenien taukopaikat katoavat?
Koko ikäni olen katsellut lintujen istuskelua langoilla ja välillä niillä on ollut suuria parvia rivissä. Missä tahansa olen kulkenut niin aina lintuja on ollut langalla ja ne ovat vaihtaneet langalta toiselle niin kuin ihminen pubista toiseen.
Työkaverini sanoi, että linnuille on kehittynyt evoluution seurauksena taito istahtaa jännitteiselle johtimelle niin, että linnun jalat koskettaa tarkalleen yhtä johdinta ja näin lintu ei saa sähköiskua.
Fiksut linnut istuvat nyt vain puunoksilla. Ja kohtahan siellä istuvat sitten kaikki. Toinen työkaverini sanoi, että nämä nykykyaikaiset linnut eivät istu enää puhelinlangoilla vaan mastoissa. ”Siellähän ne puheet ja viestit nyt kulkevat.”
Jos linnut puhuisivat meidän kieltämme niin päällimmäinen puheenaihe, jonka kuulisimme, taitaisi liittyä juuri tolppien kohtaloon: ”Taidamme olla viimeinen lintusukupolvi, joka näillä langoilla vielä tänään istuskelee, sillä eihän tässä maailmassa enää mikään entiselleen jää”.
Käpytikkojen suosituimpia rummutuspaikkoja ovat olleet juuri sähköpylväiden metalliset suojahuput. Kohta sekin ääni on jäämässä historian havinoihin.
Puhelinpyväillä ja sähköpylväillä on ollut Suomessa todella tärkeä merkitys. Suomi on täynnä näitä pylväitä Hangosta Inariin. Toimiva puhelinkeskus on ollut aikoinaan kuin hyvin öljytty koneisto. Sentraalisantrat olivat tärkeä osa sähköistä tiedonkulkua. He hoitivat käsivälitteisiä puhelinkeskuksia, joita oli lähes joka pitäjässä. Puhelinkeskukset asennettiin usein keskusta hoitaneiden koteihin, kamarin nurkkaan.
Mitä sitten tapahtuu hylätyille sähkö-ja puhelinpylväille? Suurin osa pylväistä päätyy vaarallisena jätteenä käsittelylaitokselle, jossa pylväät hyödynnetään energiantuotannossa. Ovathan puunsuoja-aineella kyllästetyt pylväät vaarallista jätettä. Niistä voisi huuhtoutua tehoaineita maaperään ja tätä kautta ravintokasveihin ja kaivoveteenkin.
