Vielä jokunen aika sitten näytti siltä, että Pirkanmaan 23 kuntaa muodostaisivat yhden Tampere-vetoisen työllisyysalueen, kun kunnat saavat uudeksi tehtäväkseen vastata työ- ja elinkeinopalveluista (TE-palvelut) vuoden 2025 alusta lähtien. Nyt pirkanmaalaiset kunnat ovat ratkomassa roolejaan tulevina työvoimaviranomaisina useammilla malleilla. Sastamalainen työministeri Arto Satonen (kok.) ymmärtää kuntien liikehdinnän ja niiden halun tehdä erilaisia työllisyysalueratkaisuja. Hänen mielestänsä useiden työllisyysalueiden syntyminen kasvumaakuntaan ei ole paha asia.
Elämme parhaillaan tulevien työllisyysalueiden kannalta ratkaisevaa aikaa. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle päättymässä olevan lokakuun loppuun mennessä.
Satonen sanoo, että maan eri puolilta tulleiden ennakkotietojen mukaan iso kuva näyttää hyvältä. Kunnat ovat ottaneet tärkeästä uudesta tehtävästään kopin. Ne ovat etsineet itselleen parhaita ratkaisumalleja.
– Meillä on esimerkkejä maakunnista, joissa kunnat lyövät hynttyynsä yhteen ja ratkaisevat asian yhdellä työvoimaviranomaisella ja työllisyysalueella. Sitten on maakuntia, joihin syntyy monta työvoimaviranomaista eli työllisyysaluetta. Kaiken kaikkiaan työllisyysalueita tulee enemmän kuin esimerkiksi hyvinvointialueita, joita on 21.
Pirkanmaan vaalipiiristä kansanedustajaksi kuudetta kertaa noussut ja työministerin salkkua kaksi vuotta hoitava kokoomuksen Arto Satonen pitää kotimaakunnassaan muotoutuvia työllisyysalueratkaisuja hyvin odotettuina ja luontevina.
Työllisyysalueella on oltava vähintään 20 000 henkilön työvoimapohja. Tilastokeskus laskee työllisyyspohjaan työlliset ja työttömät, joiden ikähaarukka on 18–74 vuotta. Nykyään moni eläkeläinen tekee palkkatyötä. Huomionarvoista on, että työikäisiä puolestaan ovat 18–64-vuotiaat.
Koko Pirkanmaalla on 257 289 henkilön työllisyyspohja, kun pirkanmaalaisia on 535 220.
Satosen mukaan Tampere ja sen kehyskunnat muodostavat luontevan työllisyysalueen. Tampere-vetoiseen malliin on menossa mukaan isäntäkunta mukaan lukien yhteensä 15 kuntaa. Näiden joukossa ovat muun muassa Juupajoki, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Ylöjärvi sekä Akaa ja Urjala. Tämän alueen työvoimapohja on nyt noin 220 000 henkilöä.
Sastamala-vetoinen Pirkanmaan läntinen työllisyysalue syntyy läntiselle Pirkanmaalle. Siihen ovat menossa mukaan isäntäkunta Sastamalan lisäksi Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano ja Punkalaidun. Näiden kuuden kunnan työvoimapohja on tällä hetkellä 22 039 henkilöä. Jokaisen kuuden kunnan hallitukset ovat jo hyväksyneet sopimus- ja järjestämissuunnitelmat. Parhaillaan ne ovat saamassa lopulliset sinettinsä valtuustoissa.
Satonen toteaa, että nämä kuusi kuntaa ovat perinteisesti olleet vahvoja yhteistyöntekijöitä. Hän lisää, että ne olivat aktiivisesti ja tuloksellisesti mukana vuosien 2021–2024 työllisyyden kuntakokeilussa.
”Valkeakosken poikkeushakemukselle ei perusteita”
Valkeakoski hakee työ- ja elinkeinoministeriöltä poikkeuslupaa liittyä Pirkanmaan läntiseen työllisyysalueeseen. Valkeakosken työllisyyspohja on 9 117 henkilöä. Ongelmana on, ettei Valkeakoskella on lain edellyttämää yhteistä rajaa minkään Pirkanmaan läntisen työllisyysalueen kunnan kanssa.
Satonen näkeekin Valkeakosken poikkeustoiveen erittäin vaikeana asiana. Hän perustelee, että esimerkiksi työllisyyspohjan vähimmäishenkilömäärä ja vaade yhteistyöhön menevien kuntien yhteisestä rajasta on kirjoitettu lakiin.
– Näin ollen Valkeakosken tavoittelema erityisratkaisu on lain vastainen. En usko, että valkeakoskelaisten toive toteutuu. Valkeakosken on etsittävä kumppanuutta joko Tampereen tai Hämeenlinnan kanssa. Hämeenlinna on Kanta-Hämettä.
Mänttä-Vilppulan katseet ovat puolestaan naapurimaakunnan Keski-Suomen puolella olevassa Jämsässä. Taidekaupungin työllisyyspohja on 3 878 henkilöä.
Satonen huomauttaa, että työllisyysalue voi muodostua maakuntarajojen ylitse.
– Pirkanmaan seutukaupungit ovat olleet ketteriä ja itsenäisiä toimijoita kuntakokeilussa. Ne pelkäävät, että Tampere-keskeinen yksi työllisyysalue veisi työvoima- ja yrityspalvelu niistät liian kauaksi. Nämä kunnat pitävät TE-palveluja nimenomaan lähipalveluina.
Satonen lisää, että seutukaupunkien haluun rakentaa omat TE-palvelut vaikuttaa myös kunkin seudun toisen asteen koulutuksen järjestäminen, etenkin ammatillisen koulutuksen järjestäminen. Esimerkiksi tulevalla läntisellä työllisyysalueella ja Mänttä-Vilppulassa Sasky Koulutuskuntayhtymällä on vahva asema.
– Puolestaan Tampereen kaupunkiseudulla yhdistävänä tekijänä on kuntien yhteinen elinkeinopolitiikka sekä elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy.
– Vaikka Pirkanmaalle syntyisi erilaisia työllisyysalueratkaisuja, ne voivat tehdä keskenään yhteistyötä. Tämä on tärkeää muistaa.
Satonen sanoo, että kenenkään on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, kuka on oikeassa tai väärässä Pirkanmaalla vireillä olevien työllisyysaluekuvioiden suhteen.
”Työllisyysalueilla kaikki onnistumisen eväät”
Kansainvälisestikin ainutlaatuisen sote- ja pelastustoimen uudistuksen synnyttämät hyvinvointialueet taistelevat parhaillaan muun muassa alimitoitetun rahoituksen takia. Satosen mukaan puolestaan TE-palvelut 2024 -uudistustyöllä on hyvät edellytykset onnistua. Hän muistuttaa, että uudistuksesta päätti Sanna Marinin (sd.) hallitus, mutta silloin oppositiossa ollut Kokoomus tuki hanketta.
Satonen on vakuuttunut siitä, että 20 000 henkilön työllisyyspohja on riittävän suuri työllisyysalueen järkevän toiminnan turvaamiseksi.
– Tällaisten työllisyysalueiden vahvuudeksi voi nousta se, että kunnissa työskentelevät TE-ammattilaiset tavoittavat tehokkaasti potentiaaliset asiakkaat. Niissä tunnetaan ihmiset, kuten nuoret työttömät, pitkäaikaistyöttömät tai vaikeasti työllistettävät, joten todelliset palvelujen tarvitsijat pystytään tunnistamaan ja hakemaan vaikka kotoa palveluiden piiriin. Lisäksi täydennyskoulutuksen tarjoaminen voi onnistua kohdistetusti nimenomaan TE-asiantuntijan ja asiakkaan välisen tuntemisen ansiosta.
– Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kuntouttava työtoiminta palautetaan hyvinvointialueilta kunnille. Lisäksi 100-prosenttinen palkkatuki jatkuu. Nämä ovat isoja asioita.
Satonen kannustaa tarkastelemaan työllisyysalueista erilaisista näkökulmista. Sellaisia ovat esimerkiksi työllisyysalueiden työllisyyspohjat. Onko työllisyyspohja 20 000 vai 200 000, on ihan eri asia.
Kaksi tärkeää muutosta
Petteri Orpon hallitus toteuttaa Satosen mukaan kaksi hyvin merkityksellistä parannusta. Tanskan mallin mukaisesti työttömyyskassat alkavat Suomessa auttaa työttömiä jäseniään löytämään työtä. Toiminta on luonnollisesti kassoille vapaaehtoista.
– Tehtävä on niille luonteva. Monet kassat ovatkin jo ilmoittaneen halunsa tulla mukaan. Se on mahdollista ensi vuoden syyskuusta lähtien. Näin toimiessaan ne ovat myös kuntien apuna.
Satonen pitää merkittävänä myös muutosta, jossa TE-asiantuntijan omaa harkintavaltaa lisätään työnhakijan kanssa tehtävän sopimuksen sisältöjen suhteen. Näin säästetään voimavaroja, etteivät ne kohdistu näennäisiin ja suorastaan vääriin paikkoihin.
Tällä hetkellä maassamme on tuoreen tilaston mukaan noin 250 000 työtöntä. Erilaisissa toimenpiteissä olevia ihmisiä on noin 100 000. Todellinen määrä on siis noin 300 000 henkilöä. Vastaavasti avoimia työpaikkoja on noin 50 000.
– Tämän epäsuhdan takia työttömyysturvauudistus on välttämätön.
MATTI PULKKINEN
