Seurantaloja ylläpitävien yhdistysten keskusjärjestöt vetoavat päättäjiin, että seurantalojen korjausavustuksiin ehdotettua massiivista leikkausta arvioitaisiin vielä uudestaan.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion talousarvioehdotuksessa korjausavustuksiin kohdentuu lähes miljoonan euron, melkein 60 prosentin leikkaus. Ehdotuksessa korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön varattu yhteensä vain 700 000 euroa. Tänä vuonna summa oli 1 697 000 euroa.
Järjestöjen mukaan ehdotetun leikkauksen vaikutukset kohdistuvat suoraan yhdistys-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan paikkoihin sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Seurantalo on usein seudun ainoa kokoontumistila. Niissä harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia.
Keskusjärjestöt muistuttavat, että korjausavustuksen leikkaus vaarantaa lisäksi kansallisesti merkittävän rakennusperinnön säilymisen. Monet seurantalot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita, joita ei saada takaisin, jos ne kerran menetetään.
– Korjausavustukset ovat yhteiskunnalle edullinen ja tehokas tapa tukea paikallisia harrastustiloja, osallisuutta ja hyvinvointia. Korjausavustuksiin sisältyy omarahoitusosuus, ja myös talkootyöllä on monissa remonteissa suuri merkitys, seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö kertoo.
Keskusjärjestöt korostavat, että seurantalojen elävänä pitäminen lisää alueellista tasa-arvoisuutta, tukee demokratiaa, mahdollistaa kohtaamisen ja yhdessä tekemisen sekä ehkäisee syrjäytymistä ja mielenterveyden ja liikkumattomuuden ongelmia.
– Suuren leikkauksen negatiiviset kerrannaisvaikutukset ovat arvaamattoman suuret. Säästöjen mahdollinen lyhyen aikavälin hyöty jää vähäiseksi verrattuna niiden yhteiskunnallisiin haittoihin, Härö sanoo.
Seurantalot ovat yleisnimitys hyvin moninaiselle joukolle yhteisöllisiä taloja. Ne ovat erilaisten yleishyödyllisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantaloja on yhteensä yli 2 000.
Seurantalojen suurin ryhmä ovat nuorisoseurantalot, ja joukossa on muun muassa työväen- ja kylätaloja, vapaapalokuntien ja urheiluseurojen taloja sekä maamies-, raittius-, kotiseutu- ja marttataloja. Seurantaloja ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin.
Seurantalot edustavat eri aikakausien rakennusperintöä, ja ne ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla.
