Ihmisten hyvinvointi on nyt lakisääteisesti hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulla. Pirkanmaan hyvinvointialue on käynnistymässä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa lakisääteiset vuosittaiset neuvottelut, joissa aiheena on yhteistyö väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Pirhasta korostetaan, että jokainen ihminen on viime kädessä vastuussa omasta ja osaltaan myös läheistensä, kuten vanhemmat lastensa, hyvinvoinnista ja terveydestä.
– Hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta. Näin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen evästi Pirkanmaan hyvinvointialuelaisia heidän vaikuttajaseminaarissaan.
Salminen tarkensi, että asukkaan hyvinvointi koostuu monista tekijöistä. Niitä ovat muun muassa terveys, yhteisöllisyys, taloudellinen toimeentulo, elinikäinen oppiminen ja turvallinen elinympäristö.
– Hyvä elämä ja toimiva arki. Kokemus sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä hyvästä olosta. Usko turvalliseen tulevaisuuteen. Yhdenvertainen mahdollisuus kasvuun ja kehittymiseen. Luottamus tukiverkkoihin hädän hetkellä. Hyvinvointi tuottaa arjen onnellisuutta.
Salminen sanoi, että terveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Hyvään terveyteen vaikuttavat riskitekijät, ennaltaehkäisy, sote-palvelut, toimivat yhteisöt, terveyden edistäminen sekä sosiaaliset ja taloudelliset vaikuttimet.
– Suurin osa ihmisistä pitää terveyttä tärkeänä arvona, osana omaa hyvinvointiaan ja onnellisuuden mahdollistajana.
Arvion mukaan peräti 80-90 prosenttia terveen eliniän kasvusta johtuu muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä kuin terveyspalveluista. Terveyspalvelut ovat kuitenkin suuressa roolissa ihmisen viimeisten 10-20 vuoden eliniän lisäyksessä.
– Luottamus siihen, että sairauden iskiessä saa apua, on erittäin tärkeä yhteiskuntarauhan ylläpitäjä, Salminen totesi.
”Jokaisella vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista”
Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiotoimialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikön ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen korostaa, että jokainen henkilö on viime kädessä vastuussa omasta ja osaltaan myös läheistensä, kuten vanhemmat lastensa, hyvinvoinnista ja terveydestä.
– Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä velvoittaa sekä kuntaa että hyvinvointialuetta mahdollistamaan hyvinvointialuelaiselle hyvinvointia ja terveyttä edistävät valinnat, mutta yksilö päättää valinnoistaan itse.
Varjonen-Toivonen sanoo, että arjessa yksilö tekee itse omia elintapojaan koskevat valinnat. Vanhemmat toki päättävät nuorempien lastensa elintavoista. Hän rajaa vastauksensa ulkopuolelle ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaat, joilla on niukemmat mahdollisuudet vaikuttaa arjen valintoihin.
Riippumatta iästä, sukupuolesta tai muusta luokittelusta, liikkuminen ja syöminen ovat osa jokaisen arkea. Sen vuoksi Varjonen-Toivonen käyttää näitä esimerkkeinä.
– Jokainen valitsee itse tapansa liikkua arjessa; esimerkiksi käytänkö portaita vai menenkö hissillä; kävelenkö tai pyöräilenkö vai menenkö autolla; jäänkö pois yhtä pysäkkiä aiemmin, että tulee käveltyä.
Varjonen-Toivonen muistuttaa, että vanhemmilla on iso vastuu lastensa nykyisistä ja tulevista elintavoista. – Minkälaisen esimerkin perheen aikuinen antaa edellä esitettyjen esimerkkien avulla arjen liikkumisesta? Myönnynkö lapsen toiveeseen saada autokuljetus kotoa koulun viereen, jotta lapsi voi nukkua hiukan pidempään, vai kannustanko kävelemään tai pyöräilemään koulumatkan?
Varjonen-Toivonen teroittaa, että kaikki arjen valinnat liikkumisen lisäämiseksi ovat tärkeitä. Esimerkiksi UKK-instituutin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) liikuntasuositukset kertovat, kuinka paljon ja minkälaista liikuntaa eri ikäisten tulisi harrastaa, jotta se ylläpitäisi ja edistäisi terveyttä.
Varjonen-Toivonen lisää, että säännöllinen ja terveellinen syöminen on tärkeää arjen jaksamiselle. Hän huomauttaa, että edullisestikin voi syödä terveellisesti.
– Voin esimerkiksi opetella syömään aamulla puuroa pelkän kahvin tai sen seurana olevan, paljon leikkeleitä kantavan leivän asemasta. Tärkeitä pohdittavia asioita ovat muun muassa, minkälaisen aamupalamallin annan omalla toiminnallani perheen lapsille ja nuorille, sallinko koululaisen lähteä yön jäljiltä kouluun ilman aamupalaa. Kenenkään vireystaso ei ole hyvä, jos syömisten välillä on tuntien ero.
Varjonen-Toivosen mukaan perheen ruokaostoksista vastaavalla on iso rooli. Onko kaapissa kotimaisia kauden kasviksia ja hedelmiä, vai maapallon toiselta puolen rahdattuja tuotteita.
– Arjen valinnoilla on vaikutus myös laajemmin hyvinvoinnin tekijöihin. Valitsemalla kotimaassa tuotettua ruokaa pienennetään hiilijalanjälkeä ja tuetaan suomalaista ruoantuotantoa ja työllisyyttä, mikä osaltaan lisää verotuloja ja siten edistää elinvoimaa ja hyvinvointia.
Varjonen-Toivonen huomauttaa, että päihteiden käyttö on oma valinta.
– Tässäkin haluan nostaa vastuun myös esimerkkinä toimimisesta lapsille ja nuorille.
Yhteistyötä monen tahon kanssa
Laki sosiaali- ja terveydenhuollosta velvoittaa hyvinvointialueen edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä yhdessä kunnan sekä muiden alueella väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimijoiden kanssa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian yksi kärki on ”yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut”. Siihen sisältyy muun ohella ”panostaminen ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tiiviissä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa”.
Maarit Varjonen-Toivonen sanoo, että väestötasolla ennaltaehkäisevä terveydenhoito Pirhassa tarkoittaa hyvinvointialueen lakisääteisten hyvinvointisuunnitelmien painopisteiden ja tavoitteiden toimeenpanoa arjen työssä.
– Laajan tunnuslukukokonaisuuden eli indikaattoreiden avulla on löydetty keskeiset painopisteet ja tavoitteet, joihin vaikuttamalla pyritään edistämään pirkanmaalaisen väestön hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteet on kytketty myös hyvinvointialueiden tuleviin valtionosuuden rahallisiin kannusteisiin ja niiden kriteereihin.
– Yksilön kohdalla ennaltaehkäisevä terveydenhoito toteutuu arjen kohtaamisissa sote-ammattilaisen kanssa. Asiantuntija osaa tunnistaa hyvinvointiin ja terveyteen kohdentuvat riskit, ottaa ne puheeksi sekä motivoida ja ohjata muutokseen. Pirhaan on rakenteilla digitaalinen alusta, josta aikanaan löytyy elintapamuutosta tukevaa tietoa sekä yksittäisille henkilöille että eri alojen ammattihenkilöille.
Vuosittaiset neuvottelut käynnistyvät
Laki sosiaali- ja terveydenhuollosta velvoittaa kunnan edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä yhdessä hyvinvointialueen kanssa.
– Sekä kunnalla että hyvinvointialueella on siis lakisääteinen velvollisuus edistää alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja tehdä sitä yhdessä, Maarit Varjonen-Toivonen korostaa.
Ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä kunta tuotti kuntalaisilleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Nyt nämä palvelut tuottaa Pirkanmaalla yksi iso organisaatio jokaisen 23 kunnan asukkaille.
– Tämä edellyttää yhteistyötä. Esimerkiksi kunnan varhaiskasvatus ja Pirhan tuottama neuvolatyö; kunnan tuottama perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus ja Pirhan tuottama koulu- sekä opiskelijaterveydenhuolto.
– Kuntalaisen saadessa Pirhan sote-ammattilaiselta ohjauksen liikuntaneuvontaan, hänet ohjataan kunnan tuottamaan palveluun.
Varjonen-Toivonen kertoo, että Pirhassa on käynnistymässä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa lakisääteiset vuosittaiset neuvottelut, joissa aiheena on yhteistyö väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Keskusteluissa löydetään kuntakohtaisesti hyvin toimivat käytännöt, kehitettävät käytännöt ja aletaan ottaa laajasti käyttöön hyviä toimintamalleja.
Pirha on runsaalla 535 000 asukkaallaan Suomen suurin hyvinvointialue, ja se on toiminut pian kymmenen kuukautta. Moni asia on vielä muutoksessa. Varjonen-Toivonen painottaa, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä on todettu niin tärkeäksi, että laeilla ja valtioneuvoston asetuksilla on säädetty rahalliset kannusteet hyvinvointialueiden ja kuntien työlle.
– Rahoituksen perustana käytetään niin kutsuttuja hyte-kertoimia, jotka sisältävät toimintaa kuvaavia prosessi-indikaattoreita eli tunnuslukuja ja muutosta väestön hyvinvoinnissa ja terveydentilassa kuvaavia tulosindikaattoreita.
Varjonen-Toivonen toteaa, että sekä hyvinvointialueiden että kuntien tulosindikaattorit edellyttävät muutoksen toteutumiseen yhteistyötä.
– Kuntien talouteen niiden hyte-kertoimien indikaattorit vaikuttavat jo tänä vuonna. Hyvinvointialueet saavat samansuuruisen asukasta kohden määritellyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen euromäärän vuosina 2023 – 2025. Vuodesta 2026 alkaen hyvinvointialueet kilpailevat keskenään hyte-kertoimen indikaattorien tulosten perusteella tähän varatun rahoituksen jakautumisesta.
MATTI PULKKINEN
